Unohduksiin jääneitä vanhoja reittejä Pohjanlahdelta Vienanmerelle pitäisi selvittää tarkemmin, tutkija Heikki Rytkölä sanoi teoksensa Vienan tiellä julkaisutilaisuudessa Suomussalmella.
Rytkölän nyt tutkima Vienan reitti on yksi käytetyimmistä. Se kulkee Oulusta Paltamon ja Hyrynsalmen kautta Vuokkijärvelle ja siitä rajan yli Vuokkiniemeen ja edelleen itään.
Muita reittejä ovat Sotkamon ja Kuhmon kautta Maanselän yli Kivijärvelle menevä sekä Suomussalmen pohjoisosasta Sarvitaipaleen rajakiven yli menevät reitti. Kuusamon kohdalta päästiin Iijokea pitkin Pohjanlahdelle. Rytkölän mielestä reittien tutkimista varten olisi haettava EU-rahaa yhteistyössä Suomen ja Venäjän kesken.
Vienan reittiä käytti Elias Lönnrot useimmiten mennessään runonkeruuseen Karjalaan, mutta Lönnrotin reitiksi sitä ei pitäisi kutsua, sillä reittiä kuljettiin jo paljon ennen Lönnrotia. Rytkölä löysi esimerkiksi 1700-luvun karttoja, joihin reitti on merkitty.
Nykytutkimuksen mukaan idän ja lännen väliä kuljettiin eniten talvisin. Karjalan kauppiaat saapuivat talvimarkkinoille esimerkiksi Kajaaniin ja Tornioon rekikeleillä. Käsitys, että eniten kuljettiin veneellä kesäisin perustuu Sakari Topeliuksen ja kultakauden maalarien rakentamaan kansallisromanttiseen näkemykseen.
Vienan reitti aiotaan merkitä maastoon uudelleen mahdollisesti jo ensi kesänä. Jo katoamaan päässyt reitti tuli julkisuuteen vuonna 2004, kun reitin ympäristön valtion metsiä hakattiin.
Reitti ei kulje neitseellisessä ikimetsässä, vaan yksityismetsänomistajatkin ovat ottaneet puuta sen varrelta.
Julkisuus pelasti reitin ja siitä tuli muinaismuistolain mukainen kiinteä muinaisjäännös. Maastoon merkitseminen turvaa, ettei reittiä vahingoiteta enää esimerkiksi maanmuokkauksin. Käyttö pitää polun avoimena, eli kulttuuri- ja luontomatkailijoita yritetään saada nauttimaan reitin kauniista maisemista harjuineen ja vesistöineen.