Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta päätettäessä ei useinkaan kiinnitetä riittävästi huomiota sovintotyöskentelyyn, jossa katsottaisiin laaja-alaisesti lapsen ja koko perheen etua. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan sopimuksia vahvistetaan pahimmillaan vain rutiininomaisesti kiinnittämättä huomiota meneillään olevaan perheen erokriisiin.
- Lastenvalvojien tuki vanhempien yhteistoiminnalle ja yhteisymmärrykselle näyttää jääneen kehittymättä ja on pahimmillaan pelkistynyt virallisten sopimusten allekirjoittamiseksi, toteaa aihetta tutkinut Mari Antikainen.
Antikainen on selvittänyt lastenvalvojina toimivien sosiaalityöntekijöiden ammatillisia asiantuntijakäytäntöjä tapauksissa, joissa vanhemmat sopivat sosiaalitoimessa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta.
Lastenvalvojien työssä painottuu enemmän juridinen kuin koko perhekokonaisuutta tulkitseva lähestymistapa. Lapsenhuoltolain hengen mukaisesti vanhempien välinen sopimus pitäisi vahvistaa lapsen edun näkökulmasta.
Tutkimuksessa haastateltiin 14:ää sosiaalityöntekijää ja seurattiin kaksi sopimustilannetta. Väitöskirja tarkastettiin Kuopion yliopistossa lauantaina.