Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch tyrmää täysin Björn Wahlroosinlisääntymisneuvot. Wahlroos pohtii uudessa kirjassaan, miten liikakansoituksen saisi kuriin.
Pankkiiri väläytti, että voisimme teoriassa suhtautua ihmisten lisääntymiseen samalla tavalla kuin päästökauppaan.
– Voisimme asettaa väestölle ylärajan esimerkiksi seitsemään miljardiin ja huutokaupata sitten lisääntymisoikeuksia nuorillepareille, Wahlroos kirjoittaa kirjassaan Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta.
Wahlroos tosin pohti, että tällaista vaihtoehtoa pitäisi miettiä vasta siinä vaiheessa, kun kaikki muu on kokeiltu.
Rotkirch sanoo, että Wahlroos menee ajatuksensa kanssa täysin metsään, sillä tärkein fakta on pielessä:
– Maailman väestönkasvu ja sen aiheuttamat ongelmat eivät johdu syntyvyydestä vaan siitä, että ihmisten elinikä pitenee. Kukaan ei ole tästä faktasta eri mieltä. Kaikki eivät vain tiedä sitä.
Rotkirch sanoo, että koko maailmassa syntyvyys on laskenut jo vuosikymmeniä. Maailmanpankin mukaan maailman syntyvyysluku oli 2,48 vuonna 2012, kun se 1960-luvulla huiteli yli viidessä.
Hän lisää, että jos lasketaan vain aikuisuuteen asti selviäviä lapsia, koko maailman syntyvyys on jo nyt lähellä kahta lasta.
Syntyvyysluvulla viitataan naisten keskimäärin saamaan lapsilukuun. 2,1 lasta naista kohti pidetään yleensä väestön uusiutumisen takaavana lukuna. Jos luku menee alle sen, väestö ei enää uusiinnu.
– Koko maailmassa syntyvyys on laskenut, mutta suurin muutos on tapahtunut Aasiassa. Kiinassa oli pitkään useampaa kuin yhtä lasta kieltävä politiikka, mutta siitä on osittain luovuttu. Siellä ollaan jo huolissaan maailman väestön vanhenemisesta.
– Jos kehitys jatkuu nykyisellään, maailman väestönkasvu loppuu vähitellen.
Tutkimusprofessorin mukaan syntyvyys on tällä hetkellä suurinta köyhimmillä ja epävakailla Afrikan maiden alueilla.
– Syntyvyys laskee yleensä naisten koulutustason ja yleisen kehityksen myötä. Jos taas nainen elää ympäristössä, jossa on paljon sairauksia ja suuri riski kuolla, on suurempi riski tulla raskaaksi nuorempana ja saada enemmän lapsia.
Rotkirch haluaa nostaa keskusteluun myös syntyvyyden ja ympäristön kantokykyyn liittyvän asian:
– Intia on se maa, jonka syntyvyys vaikuttaa eniten koko maailman syntyvyyteen, tutkija sanoo 1,2 miljardin asukkaan maasta.
– Siellä syntyvyysluku on noin 2,5. Intialaisen ekologinen jalanjälki on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin yhdysvaltalaisen tai suomalaisen ihmisen.
Global Footprint Networkin vuoden 2011 tilastojen mukaan suomalaisen ekologinen jalanjälki oli keskimäärin noin viisi kertaa suurempi ja yhdysvaltalaisen noin seitsemän kertaa suurempi kuin intialaisen.
– Ympäristön kannalta ihmisten määrä ei ole niin merkittävä asia kuin se, miten yksilö toimii. Maailman ruokatuotanto ylittää kysynnän, joten ruoan riittämisessä kaikille on kyse siitä, miten se jaetaan. Mutta nämä liittyvät poliittisiin kysymyksiin ja vaurauden jakautumiseen.
Rotkirchin mukaan syntyvyyttä selvästi isompi huoli väestörakenteen kehittymisessä on se, miten huolehtia vanhoista ihmisistä, kun ikärakenne ja huoltosuhde muuttuu niin, että iäkkäitä ihmisiä on nuoria ihmisiä selvästi enemmän.
Suomessa kysymys on ajankohtainen jo nyt.
Ekologinen jalanjälki maittain Foot Print Networkin sivuilla
