Valtio-opin professori Heikki Paloheimo ei usko porvariyhteistyön kestävyyteen presidentinvaalien toisella kierroksella.
Paloheimon mukaan monet aiemmat vaalit muistuttavat siitä, miten toisistaan poikkeavat arvot kokoomuksella ja keskustalla on.
Tampereen yliopiston professori Paloheimo korostaa, että kokoomuksen kannattajien arvot ovat eteläsuomalaisen teollisen yhteiskunnan asukkaiden arvoja. Keskustan kannattajien arvostukset ovat maaseudun perinteisiin arvoihin liittyviä. Eri arvostukset kohtaavat erittäin huonosti.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ilmoitti presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen äänestystuloksen selvittyä, että hän antaa tukensa Sauli Niinistölle (kok.)vaalin toisella kierroksella.
Professorin mukaan kannattajat eivät ole kuitenkaan enää yhtä sidoksissa puoluejohdon ohjeisiin kuin joitain vuosikymmeniä sitten. Vaikka puoluejohtaja ilmoittaa kantansa, sillä ei Paloheimon mielestä vedetä joukkoja perässä yhtä vahvasti kuin aiemmin.
"Kannatus tasan
toisella kierroksella"
Professorin mukaan kaksivaiheisten presidentinvaalien toisella kierroksella on hyvin tavallista, että kannatus jakaantuu kohtalaisen tasan ehdokkaiden kesken.
Vasemmiston ehdokkaan presidentti Tarja Halosen suosio oli vaalien ensimmäisellä kierroksella selvästi suurempi ennakkoäänissä kuin varsinaisena vaalipäivänä. Paloheimon mielestä Halosen kohdalla on voinut sattua sama ilmiö kuin presidentinvaaleissa vuosina 1994 ja 2000.
- Vaalikampanjan ihan loppuvaiheessa on tapahtunut paluuta oman puolueen ehdokkaan taakse. Tätä on saattanut tapahtua nyt aivan viimeisen viikon aikana.
Paloheimo muistuttaa, että etukäteen äänestävät ne, joiden kanta on muita äänestäjiä varmempi. Lisäksi varsinaisena vaalipäivänä on äänestänyt moni, joka on viime metreillä muuttanut mieltään.
- Viime viikon televisiotentit saattavat myös vaikuttaa, vaikka niissä ei mielestäni ollut selviä epäonnistumisia. Joidenkin muiden ehdokkaiden kuin Halosen esiintymistä ja tenttiturnauskykyä on kuitenkin kehuttu.
Vanhanen ei
voinut irrotella
Vanhasen epäonni vaaleissa oli professorin mielestä se, että pääministeri kampanjoi tilanteessa, jossa ehdokkaana on myös istuva presidentti.
- Tämä rajoittaa pääministerin kampanjoinnin mahdollisuuksia. Vanhanen ei voinut irrotella samalla tavalla kuin oppositiossa olevan puolueen ehdokas. Kampanja jäi näin sovinnaiseksi ja matalan profiilin kampanjoinniksi.
Suomessa asioiden hoidossa edellytetään, että presidentin ja hallituksen välillä vallitsee yksimielisyys. Paloheimo muistuttaa, että ilmiö on sama, johon Harri Holkeri kaatui presidentinvaalikampanjassaan vuonna 1988.
Paloheimo uskoo, että nyt rannalle jääneiden pienten puolueiden äänet menevät runsain joukoin Niinistölle.
- Mutta esimerkiksi Soinin esittämät teemat eivät sovi Niinistölle. Onkin mahdoton sanoa tarkkaan, mikä on jatkosta pudonneiden ehdokkaiden äänestäjien jakautuminen Haloselle ja Niinistölle.