Tutkija Tarja Nah­kiais­oja sel­vit­tää kiis­tel­ty­jä Lapin maa­oi­keuk­sia

Tutkija Tarja Nahkiaisojan työhuone Oulun maakunta-arkistossa ei ole juuri entivanhaista maitokoppia tilavampi. Tuoli ja pöytä ja vanhasta Lapista kertovat asiakirjat sinne kuitenkin mahtuvat, ja se riittää.

Tutkija Tarja Nahkiaisoja tutkii Lapin maaoikeuksia, elinkeinoja, maan käyttöä, asutusta ja väestöhistoriaa oikeusministeriön piikkiin.
Tutkija Tarja Nahkiaisoja tutkii Lapin maaoikeuksia, elinkeinoja, maan käyttöä, asutusta ja väestöhistoriaa oikeusministeriön piikkiin.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Tutkija Tarja Nahkiaisojan työhuone Oulun maakunta-arkistossa ei ole juuri entivanhaista maitokoppia tilavampi. Tuoli ja pöytä ja vanhasta Lapista kertovat asiakirjat sinne kuitenkin mahtuvat, ja se riittää.

Helle on hautonut ulkoilmasta nihkeää mössöä, mutta arkistossa on viileän raikasta. Nahkiaisoja ei pane sitä pahakseen. Vanhalla ruotsilla kirjoitettujen asiakirjojen lukeminen ja tulkitseminen käy juoheammin pää kylmänä.

Nahkiaisoja tutkii Lapin maaoikeuksia, elinkeinoja, maan käyttöä, asutusta ja väestöhistoriaa oikeusministeriön piikkiin. Ministeriö tilasi tutkimuksen oululais-lappilaiselta työryhmältä. Nahkiaisojan lisäksi siinä on kolme muuta tutkijaa.

Kaksivuotinen projekti jatkuu ensi vuoden loppuun. Nahkiaisoja sanoo aikaa turhan lyhyeksi, sillä aihe on laaja, hankala ja jopa arkaluonteinen.

Saamelaiskäräjät otti siitä nokkiinsa jo ennen kuin varsinainen työ ehti edes alkaa. Sen mielestä ministeriö bluffaa ja hakee työltä vain valtion edun mukaista lopputulosta.

Nahkiaisoja ei haluaisi puhua mitään koko kärhämästä. Sen verran hän suostuu kuitenkin sanomaan, että tuomio oli ennenaikainen ja hätiköity.

Siitä hän ei pidä ollenkaan, että tutkijat leimattiin puolueellisiksi ja kelvottomiksi - ilman minkäänlaista näyttöä.

"Saamelaisnäkökulma nousee varmasti esille tässä työssä", hän sanoo.

Tutkijoiden pätevyydestä on turha edes inttää. Kaikilla heistä on tekeillä väitöskirja tutkimusta sivuavista teemoista. Nahkiaisoja selvittää omassa väitöskirjassaan Inarin ja Utsjoen asutushistoriaa.

Saamelaiskäräjien omaa, samanaikaisesti tehtävää maaoikeustutkimusta Nahkiaisoja ei halua isommin kommentoida. Työn ensimmäinen osamietintö on jo luovutettu oikeusministeriölle.

"Varmaan molemmille löytyy käyttöä", hän sanoo.



Helmiäkin löytyy


Nahkiaisoja sanoo, että Lappia koskevaa perustutkimusta on tehty yllättävän vähän. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Pelkästään Oulun yliopistossa on tekeillä useita väitöskirjoja.

Tutkimusmateriaalista ei ole pulaa. Nahkiaisoja sanoo, että sitä löytyy niin Oulun maakunta-arkistosta kuin senaatin, kenraalikuvernöörin ja valtiosihteerin viraston arkistoista.

Nyt tehtävä tutkimus kattaa ajan 1700-luvun puolivälistä Isojakoon, joka päättyi osassa Lappia vasta sotien jälkeen.

Juuri tällä hetkellä Nahkiaisoja käy läpi nimismiesten, kruununvoutien, maaherrojen ja senaatin välistä kirjeenvaihtoa. Esiintyvät siinä keisari ja kenraalikuvernöörikin. Aikaisemmin tätä materiaalia ei ole juuri tutkittu.

"Kirjeenvaihto kertoo esimerkiksi siitä kuinka valtiovallan ote on kiristynyt pohjoisesta. Se näkyy vaikkapa Lapin kihlakunnan perustamisena vuonna 1838. Se perustettiin siksi että Lappia ja sen asukkaita voitiin pitää paremmin silmällä - kurissa ja nuhteessa", hän sanoo.

Ihka uutta tietoakin on luvassa. Vielä tässä vaiheessa Nahkiaisoja ei kuitenkaan halua näistä helmistään huudella.

"Saamelaisuuden määritelmään tutkimus ei tuone kuitenkaan mitään uutta. Alkuperäiskansan tulee saada itse määritellä itsensä", hän sanoo.



Tietoa taustaksi


Saamelaisuuden määrittelystä ja maanomistuksesta on kiistelty hyvinkin kymmenen vuotta. Nahkiaisoja arvelee, että juuri näistä kiistoista johtuen Suomi ei ole ratifioinut ILO:n alkuperäiskansasopimusta.

Sopimukseen liittyy maiden ja vesien palauttaminen alkuperäiskansalle.

Nahkiaisoja uskoo, että nyt menossa oleva tutkimus antaa sellaista tietoa, jonka perusteella sopimus voidaan ratifioida.

"Toivottavasti siitä löytyy pohjaa tuleville poliittisille päätöksille", hän sanoo.

Pahinta mitä työlle voi tapahtua on Nahkiaisojan mielestä unohdus - että se haudataan mappeihin pölyttymään muiden turhuuksien joukkoon.