Yhdysvaltojen ja Venäjän solmiman suunnitelman mukaan Syyriassa alkaa tulitauko maanantaina. Syyrian valtiollisen uutistoimisto Sanan mukaan Syyrian hallitus on hyväksynyt suunnitelman.
Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola ei suhtaudu kovin toiveikkaasti Yhdysvaltojen ja Venäjän Syyria-läpimurtoon. Hän korostaa kuitenkin, että humanitaariselta kannalta on tärkeää, jos sovittu tulitauko toteutuu edes joltain osin.
– Jos ajatellaan erityisesti Aleppon asukkaita ja muitakin alueita, joilla siviiliväestö kärsii pahasti, tätä ei voi missään nimessä väheksyä, professori Juusola Helsingin yliopistosta sanoo.
Mihinkään suureen juhlintaan ei Juusolan mielestä ole vielä aihetta. Tulitauko ei välttämättä helmikuisen tulitauon tapaan taaskaan pidä. On myös epävarmaa, johtaako se poliittisiin neuvotteluihin.
Oppositioryhmittymä HNC ei ollut lauantai-iltaan mennessä vielä vastaanottanut suunnitelmatekstiä. HNC:n johtoon kuuluva Bassma Kodmani sanoi kuitenkin, että HNC pitää suunnitelmaa tervetulleena, vaikkakin varauksin.
Kenen kimppuun käydään?
Jos tulitauko pitää viikon, Yhdysvallat ja Venäjä aloittavat yhteiset iskut ääri-islamilaisia ryhmiä vastaan. Käytännössä tämä tarkoittaa äärijärjestö Isisin lisäksi al-Nusran rintamaa.
Juusolan mukaan eron tekeminen eri joukkojen välillä saattaa osoittautua mahdottomaksi. Al-Nusran rintama tekee käytännössä laajasti yhteistyötä muiden oppositioryhmien kanssa, ja se on yksi tärkeimpiä presidentti Bashar al-Assadin vastaisen sodan taistelujoukkoja.
– Kenen kimppuun käydään ja kenen ei, näiden joukkojen erottaminen toisistaan käsitteellisesti ja vielä enemmän maastossa jättää niin paljon mahdollisuuksia tulkinnoille, että todennäköistä on, että tulitauko kaatuu jossain vaiheessa.
Juusola uskoo, että erilaiset al-Assadia vastaan taistelevat oppositioryhmät kokevat tulitaukosuunnitelman suurena pettymyksenä, koska heidän yhteinen taistelukapasiteettinsa heikkenee ja lupausta poliittisesta prosessista ei ole.
Ydinongelmat vailla ratkaisua
Jos koko konfliktin ratkaisussa haluttaisiin edetä, pitäisi Juusolan mukaan mahdollisimman nopeasti saada lupaus konkreettisesta rauhaan tähtäävästä poliittisesta prosessista. Tämä taas ei ole todennäköistä, koska lopputuloksesta ollaan niin eri mieltä.
Ydinongelmat, ykkösenä kysymys Bashar al-Assadin kohtalosta, ovat yhä ratkaisematta. Ratkaisua ei edesauta se, että al-Assadin joukkojen asemat ovat vahvistuneet viime kuukausina.
Voisivatko suurvallat halutessaan lopettaa Syyrian sodan? Luultavasti eivät, vastaa Juusola. Hänen mukaansa konflikti on kehittynyt niin monimutkaiseksi ja siinä on niin monta toimijaa, että Yhdysvalloilla ja Venäjällä ei todennäköisesti ole valtaa sen lopettamiseen.