Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Hanna Ojanen arvioi, että Suomi pyrkii varjelemaan Nato-kumppanuuttaan, kun se jättää allekirjoittamatta uuden sopimuksen ydinaseiden kieltämisestä.
Kymmenet valtiot eri puolilta maailmaa allekirjoittivat menneellä viikolla ensimmäisen laillisesti sitovan sopimuksen ydinaseiden kieltämisestä. Nato-maiden tavoin Suomi ei aio allekirjoittaa sopimusta, ja Ruotsikin harkitsee asiaa uudelleen.
- Suomen päätöksessä olla menemättä mukaan edes valmisteluun oli perinteistä varovaisuutta suhteessa ydinasemaihin. Edetään mieluummin niiden tahdon mukaisesti, Jean Monnet -professori Ojanen Tampereen yliopistosta tulkitsee.
Suomi vetoaa päällekkäisyyteen
Suomen hallitus on selittänyt kieltäytymistä sillä, että uusi sopimus vie pohjaa vuosikymmeniä vanhalta ydinsulkusopimukselta varsinkin, kun ydinasevallat eivät ole lähdössä siihen mukaan.
Ulkoministeriön apulaisosastopäällikön Timo Kantolan mukaan Suomi ei allekirjoita sopimusta, koska sen avulla ei edistetä parhaalla tavalla ydinaseiden riisuntaa. Hänen mukaansa jo olemassa oleva ydinsulkusopimus kattaa aseidenriisunnan ja niiden päätymisen uusille valtioille.
Uusi sopimus on Kantolan mukaan aiempaa julistuksenomaisempi eikä sisällä pykäliä ydinasekiellon valvonnasta.
- Joudutaan kysymään, miten sopimukset suhteutuvat toisiinsa, kun on kaksi erilaista ydinaseiden kieltoa.
Professori Ojasen mielestä vastakkain on sen sijaan kaksi erilaista maailmankuvaa.
Vanha ydinsulkusopimus valmisteltiin 60-luvulla sen aikaisten ydinasevaltojen USA:n, Venäjän, Kiinan, Ranskan ja Britannian ehdoilla, eikä niiden oikeuteen pitää hallussaan ydinaseita puututtu. Nyt liikkeellä on suuri valtioiden enemmistö, joka kyseenalaistaa ydinaseiden olemassaolon kokonaan.
Natolle vakava asia
Sotilasliitto Nato on ilmaissut selväsanaisesti, ettei se kannata uutta sopimusta. Ilman ydinasevaltoja sopimus ei Naton mukaan auta vähentämään ydinasearsenaalia tai tuo vakautta.
- Tosiasiassa se saattaa aiheuttaa päinvastaista luomalla jakolinjoja aikana, jolloin yhtenäistä tulokulmaa turvallisuusriskeihin tarvittaisiin enemmän kuin koskaan, Nato totesi viikolla kannanotossaan.
Ojanen arvioi, että Nato pyrkii vaalimaan yhtenäistä rintamaansa, koska ydinasepelote on keskeinen osa sen sotilaallista pelotetta.
- Natolla on selvä ydinasedoktriini. Olisi Natolle vakava asia, jos jäsenmaat näyttäisivät olevan eri linjoilla.