Yhdysvaltain, Suomen ja Ruotsin aiejulistus puolustuksesta on poliittinen tahdonilmaus jo alkaneelle yhteistyölle, arvioi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista. Mistään Nato-jäsenyyden korvikkeesta Suomelle tai Ruotsille ei hänen mukaansa ole kyse.
- Ei tästä mitään muodollisia turvatakuita haeta, eikä Yhdysvallat tule sellaisia - ainakaan julkisesti Naton ulkopuolella - koskaan antamaan, Pesu sanoo STT:lle.
Suomen näkökulmasta sopimus kuitenkin Pesun mukaan istuu turvallisuuspolitiikan perusajatukseen, jonka mukaan kansainvälinen yhteistyö on entistä tärkeämpää ja osaltaan pohjustaa mahdollisuutta saada tarvittaessa apua kriisitilanteessa.
Puolustusministerit James Mattis, Jussi Niinistö (sin.) ja Peter Hultqvist allekirjoittavat aiejulistuksen puolustussuhteista tänään Washingtonissa. Ministereiden ensimmäinen kolmenvälinen tapaaminen pidettiin viime marraskuussa Helsingissä.
Tulkinnoille jää tilaa
Pesun mukaan Yhdysvalloissa on jo jonkin aikaa hyväksytty, että Suomi ja Ruotsi pysyvät Naton ulkopuolella. Molemmat maat ja niiden asevoimat nähdään kuitenkin tärkeinä tekijöinä Pohjois-Euroopan strategisessa asetelmassa.
- Washingtonin näkökulmasta läntiselle pelotteelle on hyödyllistä, että Suomi ja Ruotsi ovat mahdollisimman kyvykkäitä toimijoita ja tavalla tai toisella sitoutuneet poliittisesti Yhdysvaltain johtamaan turvallisuusarkkitehtuuriin, Pesu kuvailee.
Pesu ei odota suuria yllätyksiä aiejulistuksen sisällöstä. Todennäköisesti teksti on muotoiltu sen verran yleisesti, että se jättää liikkumavaraan ja mahdollistaa erilaisia tulkintoja.
Virallista kielteistä reaktiota Venäjän taholta tutkija pitää epätodennäköisenä. Sellaista ei ole nähty myöskään vastaavien aiempien kahdenvälisten julistusten allekirjoitusten yhteydessä.
- On ehkä yllättävääkin, että Suomi on tässä aika paljonkin reivannut linjaansa käytännössä melkein liittopolitiikan suuntaan eikä se ole tuntunut ainakaan julkisella tasolla Moskovaa ärsyttävän, Pesu pohtii.