Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää perustuslakivaliokunnalle, että sote-uudistus toteutettaisiin yksitasoisen kuntayhtymämallin pohjalta. Vaikka hauras sote-sopu löytyi tiistai-illan myöhäistunteina, sote-lain toteutuminen on täyskäännöksen jälkeen epävarmaa, koska eduskunnan istuntokautta on jäljellä vain kolme viikkoa.
Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen johtaja Markku Jokisipilä arvioi, että sote-uudistuksen kaatuminen kokonaan olisi vahingollisinta kahden päähallituspuolueen vaaliasetelmille.
– Sote-lain lykkääntyminen olisi kokoomukselle ja Sdp:lle pirunmoinen mahalasku, kun ajattelee sitä, kuinka paljon poliittisia odotuksia ja arvovaltaa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseen on ladattu, Jokisipilä sanoo.
– Kun tämä nyt ei olisi ihan ensimmäinen Kataisen ja Stubbin hallitusten ohjelmiin kirjattu hanke, joka menee nurin, hän huomauttaa.
Jokisipilä arvioi, että oppositiopuolueet keskusta ja perussuomalaiset eivät joudu kantamaan poliittista tulosvastuuta sote-uudistuksen suurista vaikeuksista.
– Ei vastuu voi oppositioon asti ulottua, vaikka hallitus ojensi sille tahdonilmauksena kätensä ja otti sen mukaansa valmisteluun. Vaikuttaa siltä, että opposition edustajille valkeni vasta vähitellen, miten pahoja ongelmia hallituksella oli lainvalmistelutyössään, Jokisipilä toteaa.
Jokisipilän mielestä sote-uudistuksen valmistelussa on epäonnistuttu poikkeuksellisella tavalla, vaikka sitä yritetään elvyttää vaalikauden viimeisten päivien aikana.
– On harvinainen tilanne, että sosiaali- ja terveysvaliokunta istuu yötä myöten viimeisten päivien aikana. Valmistelussa meni jotain perustavaa laatua olevaa pieleen. Mikä meni vikaan, riippuu siitä, keneltä kysyy.
– Sosiaali- ja terveyspuolen asiantuntijat ovat yhä enemmän sanoneet, että heidän mielipiteensä jätettiin systemaattisesti kuulematta, koska tahto antaa poliittista ohjausta oli valtavan vahva. Eri poliittisilta tahoilta tulleet linjaukset ovat olleet huonossa mielessä enemmän kuin osiensa summa. Niitä on ollut mahdotonta sovittaa toteuttamiskelpoiseksi lopputulokseksi, Jokisipilä arvioi.
Tutkijan mielestä poliittisesti liian heterogeeninen päätöksentekijöiden joukko on ollut sote-uudistuksen onnistumisen pahin este.
– Kun vuosikymmeniä eteenpäin suomalaisten elämään vaikuttava lakiesitys karahtaa perustuslakivaliokuntaan, lainvalmistelussa on vaikeaa epäonnistua näyttävämmin.
Hänen mielestään voisi olla kansalaisten – ja poliitikkojen itsensäkin etu – että sote-lain säätäminen lykättäisiin suosiolla seuraavalle vaalikaudelle.
– Vaikka poliitikot ajattelevat vaaleja, ei pitkällä tähtäimellä ole kenenkään etu, jos huonosti ja kiireessä valmisteltu laki tulee voimaan. Poliitikot jäävät huonosta laista ennemmin tai myöhemmin kiinni, Jokisipilä muistuttaa.
Jokisipilä arvioi, että lainvalmistelun laadussa on Suomessa paljon parannettavaa, mistä sote-uudistuksen vaiheet ovat vakava hälytyssignaali.
– Perustuslakivaliokunta on ensimmäinen perusportti, joka lakiesityksen pitää läpäistä. Sote-uudistuksessa emme ole päässeet vielä ollenkaan siihen pohdintaan, jossa mietitään, parantaako uudistus suomalaisten palveluita oikeasti. Itse suhtaudun hallinnollisiin hiekkalaatikkoleikkeihin hiukan skeptisesti, Jokisipilä sanoo.