Kipuilu kunnissa on perussuomalaisille kiusallista, mutta siitä voi seurata puolueelle myös jotakin hyvää. Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä arvioi, että jäljelle jäävä joukko on todennäköisesti ideologisesti yhtenäisempi ja helpommin hallittavissa.
– Puolueeseen on päätynyt ideologisesti monenkirjavaa joukkoa, joka on sisään päästyään huomannut, että kaikilta osin se ei olekaan ideologinen koti, Jokisipilä sanoo.
Ainakin 90 perussuomalaista kunnanvaltuutettua on eronnut tai erotettu tämän vaalikauden aikana. Jokisipilä pitää määrää huomattavana, mutta yllättävää rivien rakoilu ei hänestä ole.
Perussuomalaisilla kunnanvaltuutetuilla on muita puolueita vähemmän kokemusta, minkä takia asioiden hoitaminen voi lipsua helpommin riitelemiseksi. Verrattuna muihin puolueisiin ehdokkaaksi on myös todennäköisesti päässyt helpommin. Myös arvomaailma on selkiytymättömämpi kuin vanhemmissa puolueissa.
– Perussuomalaisissa on ollut riitelyä selkeästi enemmän kuin muissa puolueissa, Jokisipilä sanoo.
Kuntakentän rakoilusta tai rajusti tippuneista kannatuslukemista ei hänen mielestään kannata vielä vetää isoja johtopäätöksiä. Todellinen testi on vasta seuraavissa eduskuntavaaleissa kolmen vuoden päästä.
Sitä ennen puolue voi hänestä yrittää profiloitua hallituksessa voimakkaammin, mutta kovin paljon liikkumavaraa siihen ei välttämättä ole tarjolla.
– Hallituksella on ihan riittävästi haasteita ilman veneen keikuttamistakin, Jokisipilä muistuttaa.
Puolueet virittelevät pikkuhiljaa vaalikoneistojaan vuoden päästä keväällä pidettäviä kuntavaaleja varten. Perussuomalaiset haluavat ehdokkailta nyt sitoumuksen puolueen ohjelman noudattamisesta ja pysymisestä rivissä.
Puheenjohtaja Timo Soini laskettelee ohjeistuksensa selkeästi:
– Se on selvää, että näillä ihmisillä, jotka ovat meidän porukan jättäneet, ei ole mitään asiaa takaisin. He ovat menneet.