Oulu Suomalaiset pesevät hampaita harvemmin kuin muut eurooppalaiset. Arvostetun kansainvälisen palkinnon saanut oululainen professori Hannu Hausen harmittelee asiaa.
"Hammassairauksia syntyy ihan turhan tähden", Hausen aloittaa.
Kiireinen professori ehtii antaa haastattelun vain puhelimessa ennen seuraavaa luentomatkaansa. Hän palasi juuri Yhdysvaltain Baltimoresta, jossa hän sai maailman suurimman hammaslääketieteen tutkimusjärjestön palkinnon. Tunnustus on harvinaista herkkua suomalaisille.
Sosiaalihammaslääketieteen asiantuntijaa kiiteltiin biostatistiikan ja epidemiologisten menetelmien kehitystyöstä. Hannu Hausenin lempilajin ja tärkeimmän menetelmän hallitsee silti yksivuotias lapsikin.
Hampaita pitäisi pestä useammin.
Hausen kehuu hankolaista työnantajaa, joka hankki jokaiselle työntekijälle harjan ja tahnan töihin. "Eiväthän ne paljon mitään maksa", Hausen sanoo ja toivoo, että idea leviäisi laajemmalle.
Koululaisten huonot hampaat säikäyttivät
Hannu Hausen huolestui suomalaisten hampaidenhoidosta jo vuonna 1968, kun hän katsoi tuupovaaralaisten lasten suuhun. Pienestä kunnasta alkanut ura kouluhammaslääkärinä eteni sosiaalihammaslääketieteeseen, koska sitä kautta Hausen ajatteli voivansa vaikuttaa asioihin.
"Se oli koskettava elämys. Asiat olivat hirvittävän huonossa jamassa", Hausen kuvailee aikaansa Tuupovaarassa. "Ajattelin, että täytyy saada tehtyä jotain muutakin kuin poistettua hampaita."
Sosiaalihammaslääketieteilijänä Hausen tietää, että hampaiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita on enemmän kuin luullaan. Hampaat ovat osa ihmistä ja ihminen osa ympäristöään.
"On helpompaa, jos vesijohdosta tulee vettä", Hausen kertoo. Tiedetään, että 1900-luvun alussa hampaiden kunto heikkeni. Se johtui ympäristön muuttumisesta, kun yhteiskunta teollistui ja ihmiset muuttivat kaupunkiin. Olot kurjistuivat, ja hampaat heikkenivät.
Lasten hampaiden kunto heikkenee taas
Nyt suomalaisten hampaat ovat paremmassa kunnossa kuin 30 vuotta sitten, mutta alamäki on taas alkanut. Kun hampaiden kunto parani 1970-luvun valistuksen ansiosta, ihmiset ajattelivat, että asiat olivat kunnossa.
Hampaiden kunnon mittarina on käytetty tutkimuksia 12-vuotiaiden hampaista. Otteen herpaannuttua ikäryhmällä huomattiin taas lisääntynyttä reikiintymistä 1990-luvun alussa.
Sen jälkeen hampaiden kuntoa ei ole onnistuttu parantamaan. Viime vuosina on alettu mennä entistä huonompaan suuntaan.
Hannu Hausen ei koe enää samanlaista yllätystä kuin katsoessaan tuupovaaralaisten lasten suuhun, mutta kaikki viittaa siihen, että työ ei ole ohi.