Väestöliiton tutkimuksessa ehdotetaan maahanmuuttajien työlupajärjestelmän uudistamista. Kaikkiin oleskelulupiin pitäisi sisältyä lupa tehdä töitä Suomessa, sanoo tutkija Tuomas Martikainen.
-- Maahanmuuttajia ei tule ajatella työvoimana, vaan pitäisi herätä ajatukseen, että kaikki Suomeen saapuvat ovat ihmisiä, Martikainen sanoi. Maahanmuuttajien oikeuksien laajentaminen edistäisi heidän sopeutumistaan työelämään. Väestöliiton selvitykseen on koottu asiantuntijoiden arvioita suomalaisen työelämän monimuotoisuuden kehityksestä vuoteen 2020 mennessä.
Tilapäinen oleskelulupa eli niin sanottu B-lupa on ollut Suomessa voimassa toukokuusta 2004 lähtien. B-luvalla asuville maahanmuuttajille laki ei anna mahdollisuutta työntekoon, koulutukseen tai sosiaaliturvaan.
Viime vuonna oleskelulupia oli lokakuun loppuun mennessä myönnetty Suomessa 524 hakijalle eli reilulle neljännekselle turvapaikanhakijoista. On kuitenkin huomioitava, että yli puolet oleskeluluvista oli B-lupia.
Maahanmuuttoasiat kokonaan työministeriön vastuulle?
Tutkimuksen mukaan työlupajärjestelmää on rukattava pian, koska tilanne on kestämätön yritysten imagonkin kannalta. Erityisen tärkeää uudistuksen kannalta olisi keskittää maahanmuuttoasiat yhteen, erilliseen ministeriöön.
-- Tällä hetkellä kokonaisvastuu puuttuu selkeästi yksittäiseltä taholta, koska näissä asioissa on helppo kätkeytyä toisten taakse. Vaikea sanoa, mikä se ministeriö olisi, mutta asiantuntijoiden mukaan se ei ole ainakaan sisäasiainministeriö, Martikainen kuvaili.
Vuoteen 2020 mennessä maahanmuuttajia arvioidaan olevan Suomessa jo 300 000. Heistä valtaosan odotetaan muuttavan työn perässä ja tulevan entisen Neuvostoliiton alueelta sekä uusista EU-maista.
Martikaisen on mukaan toistaiseksi epäselvää, onko Suomessa ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin ulkomaisten työntekijöiden houkuttelemiseksi. Hän muistuttaa, ettei suomalainen yhteiskuntajärjestelmä ole välttämättä omiaan lisäämään kiinnostusta.
-- Yhteiskunta on rakennettu kahden työssäkäyvän, palkkatuloisen aikuisen perhemallin mukaan. Suomessa ei ole riittävästi pohdittu, mikä on tasa-arvolle perustuvan järjestelmän merkitys. Sillä on aina myös kääntöpuolensa, kuten monien lahjakkaiden suomalaisten siirtyminen ulkomaille töihin.