Aasiannorsujen käyttäminen metsätyöläisinä voi kuulostaa julmalta, mutta on ympäristön kannalta koneita parempi vaihtoehto. Tähän tulokseen on tullut Myanmarin työläisnorsuja tutkinut evoluutiobiologi Virpi Lummaa.
– Se on ympäristöystävällisempää, sillä norsujen avulla metsästä voidaan hakea valikoituja tukkeja, eikä metsiin tarvitse rakentaa esimerkiksi teitä, Lummaa sanoo.
Hänen mukaansa työläisnorsut tekevät 6–8 tunnin työpäivän ja pääsevät iltaisin vapaasti kulkemaan metsään laumansa luo. Ne myös syövät ja lisääntyvät vapaasti.
– Esimerkiksi eläintarhoissa eläviin norsuihin verrattuna ne elävät melko vapaata elämää. Ne myös elävät huomattavasti pidempään, Lummaa sanoo.
Eurooppalaisissa eläintarhoissa elävät aasiannorsut kuolevat poikkeuksetta ennen 50-vuotispäiväänsä. Lähes kolmasosa myanmarilaisista työläisnorsunaaraista on elossa 55-vuotiaana eläkkeelle jäädessään.
Sen sijaan villinä syntyneet ja myöhemmin vangitut työläisnorsut kuolevat vankeudessa syntyneitä nuorempina.
Lummaa koettaakin tutkimustyöllään parantaa työläisnorsujen terveyttä sekä vaikuttaa siihen, ettei villinorsuja enää pyydystettäisi työläisiksi.
Hänen tutkimustensa mukaan vankeudessa syntyneet työnorsut elävät pidempään ja saavat enemmän jälkeläisiä kuin villinä syntyneet ja työläisiksi koulutetut norsut.
Myanmarissa elää suuri työläispopulaatio, noin 5 000 norsua. Lisäksi alueella elää noin 2 000–5 000 villiä norsua.
Työterveyslääkäri ja äitiysloma
Työläisnorsut eivät työskentele ympäri vuoden, vaan ovat vuosilomalla maalis-toukokuussa, kun Myanmarissa on kuumaa ja kuivaa. Ne palaavat metsätöihin monsuunisateiden alettua toukokuun lopulla.
Työläisnorsuilla on myös työterveyshuolto, sillä eläinlääkärit tarkastavat niiden kunnon kahden viikon välein.
Kun työläisnorsunaaras tulee tiineeksi ja kaksivuotista raskautta on kestänyt 11 kuukautta, se jää äitiyslomalle. Poikasen ollessa yksivuotias sen emo palaa töihin.
– Ensin kevyempiin tehtäviin, sitten normaaleihin töihin. Poikanen kulkee emon mukana, sillä norsu imettää jälkeläistään jopa viisivuotiaaksi saakka, Lummaa kertoo.
Metsäteollisuus on Myanmarissa tärkeä elinkeino. Puolet tukeista korjataan norsujen avulla.
Esimerkiksi Thaimassa norsujen käytöstä metsätyöläisinä on luovuttu. Lummaan mielestä työttömäksi joutuneiden norsujen olot eivät ainakaan parantuneet.
– Ne olivat tottuneet tulemaan aamulla töihin, eikä takaisin luontoon vapauttaminen yleensä tule kysymykseen.
– Nyt siellä on norsuja kerjäämässä kadulla elantoa omistajilleen, sillä kaikilla ei ole riittävästi töitä turistibisneksessä. Näiden norsujen terveydentilaa ja työmäärää ei myöskään mikään taho tarkasta ja säätele, kuten Myanmarissa tapahtuu, Lummaa harmittelee syntynyttä tilannetta.