Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Samuli Heikkinen tietää, miten suhtaudutaan karhunjätöksiksi epäiltyihin läjiin.
Ihmiset lähettävät viikoittain kymmeniä kuvia eläinten kakkakasoista RKTL:ään. "Kuvista on vaikea määritellä eläintä, onnistumisen mahdollisuus on noin 50 prosenttia", Heikkinen arvioi.
Hän tutkii Kalevan lukijan ottamaa läjäkuvaa Oulun Valkiaisjärventieltä. "Epäilisin asialla olleen supikoiran. Jätös on sen verran pieni. Kun karhu tekee läjän, kysymys on on isosta, ranteenpaksuisesta jöötistä", Heikkinen kommentoi.
Supikin syö marjoja, joten marjat kuuluvat kuvaan.
Parhaiten asia selviää, jos tutkija käy maastossa katsastamassa läjää. Silloin voi tehdä havaintoja myös ympäristöstä. "Lisäksi uloste pitää ottaa käteen ja vähän penkaista, mitä se sisältää", Heikkinen neuvoo.
Tänään Oulussa, huomenna Pudasjärvellä
Tutkija Samuli Heikkinen pitää kuitenkin mahdollisena, että Valkiasjärventien läjä on myös karhun aikaansaannos. Vaikka Oulun lähialueille ei pitäisi olla runsaasti karhuja, nallet ovat liikkuvaista sorttia tähän aikaan vuodesta.
Metsästäjät ja marjastajat ajavat varsinkin reuna-alueiden nuoret uroskarhut liikekannalle. "Tänään karhu voi olla Oulun lähellä ja huomenna jo Pudasjärven takametsissä", Heikkinen selittää.
Lokakuun aikana mesikämmenet etsivät talvipaikkaa ja hakeutuvat hissukseen pesäalueilleen.