Tut­ki­ja: Meillä kai­kil­la on joskus ra­sis­ti­sia aja­tuk­sia

Jos pimeällä kadulla tekee mieli kävellä vähän nopeammin, kun vastaan tulee joukko ulkomaalaisen näköisiä miehiä, et ole rasisti.

Turvapaikanhakijakriisi on nostanut keskustelun rasismista pinnalle.
Turvapaikanhakijakriisi on nostanut keskustelun rasismista pinnalle.
Kuva: Jukka Leinonen

Jos pimeällä kadulla tekee mieli kävellä vähän nopeammin, kun vastaan tulee joukko ulkomaalaisen näköisiä miehiä, et ole rasisti.

– Meillä kaikilla on joskus rasistisia ajatuksia. Siitä ei tarvitse tuntea syyllisyyttä, sanoo Jyväskylän yliopiston tutkija Tuija Saresma.

– Mutta ajatukseen ei tarvitse jäädä kiinni.

Saresman mukaan on ymmärrettävää, että esimerkiksi naiset pelkäävät raiskauksia, joista viime aikoina on uutisoitu.

– Niin sanottuja puskaraiskauksia pelätään eniten, mutta ne ovat kuitenkin tilastojen valossa hyvin harvinaisia. Raiskaaja on yleensä tuttu, jopa läheinen.

Oleellista on, että omat, opitut ennakkoluulonsa uskaltaa kyseenalaistaa. Kun joku vaikkapa pöytäseurueessa heittää rasistisen kommentin, siihen voi tarttua.

– Helpoista vastakkainasetteluista kannattaa kieltäytyä. Kaikki kantasuomalaiset eivät ole kivoja eivätkä kaikki maahanmuuttajat raiskaajia.

Saresma toteaa, että meillä kaikilla on velvollisuus puuttua rasismiin arkisiin ilmentymiin. Bussissa rasistisia solvauksia huutelevaa voi käskeä lopettamaan tai mennä vaikka istumaan huutelun kohteen viereen.

– Ne voivat olla hyvin pieniä asioita.

Tutkija muistuttaa, että suomalaisuuden kategoria on monimuotoinen: siihen mahtuu monenvärisiä ja -näköisiä ihmisiä.

– On niin helppoa unohtaa muut kuin ne ääripäät ja stereotyypit.

Ilmoita asiavirheestä