Suomi ei ole niin houkutteleva maa, että lukukausimaksuja kannattaisi ottaa käyttöön. Tätä mieltä on Turun yliopiston erikoistutkija ja Strathclyden yliopiston vieraileva tutkija Mari K. Niemi.
Niemen mukaan Suomen vetovoimaa laskevat ainakin vaikeasti opittavissa oleva kieli, kaukainen sijainti, rajallinen englanninkielinen opetustarjonta ja korkea hintataso.
– Riskinä on, että lyhyen aikavälin vaatimaton säästötavoite sysää suomalaiset yliopistot yhä kauemmas siitä aidosta ja luontevasta kansainvälisyydestä, mihin meillä muutenkin on vielä matkaa, Niemi kirjoittaa Suomen Kuvalehden blogissa.
Hallitus antoi torstaina eduskunnalle esityksen lukukausimaksujen asettamisesta EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Maksun alarajaksi on asetettu 1 500 euroa. Maksut koskevat vieraskielisiä tutkinto-ohjelmia.
Muutos on tulossa voimaan ensi vuoden alusta. Hallituksen esityksessä lukukausimaksut jäisivät korkeakoulujen käyttöön.
Erikoistutkijan mukaan ulkomaisista opiskelijoista saatava ”hyöty” on pinnallinen ja lyhytnäköinen. Niemi arvioi, että lukukausimaksujen vaikutus voi olla pitkällä aikavälillä kielteinen.
– Koska nuo kielteiset vaikutukset ovat vaikeammin mitattavissa, ja koska Suomessa on nyt poliittista painetta ns. ´maksattaa asioita ulkomaalaisilla´, ollaan tälle tielle kuitenkin lähtemässä.
Tällä hetkellä Skotlannissa työskentelevä Niemi kirjoittaa, että syrjäiselle, pienelle ja tuntemattomalle Suomelle olisi etu, jos maailmalla työskentelee ihmisiä, jotka tuntevat Suomea – ja jotka haluavat tehdä yhteistyötä suomalaisten kanssa.
– Tällaisen pitkäjänteisen kansainvälistymisajattelun, jo luotujen kontaktien vaalimisen ja aidon avoimuuden muualta tulleita kohtaan tulisi olla lähtökohta myös meillä.
Niemen mukaan pitkän aikavälin tavoite pitäisi olla lahjakkaiden ja motivoituneiden opiskelijoiden sekä henkilökunnan saaminen Suomen yliopistoihin – tulivat he mistä tahansa.
