Kuntaliitokset eivät ole vaikuttaneet myönteisesti elinkeinoelämään. Näin karuun johtopäätökseen tulee selvitys, jonka on laatinut tutkija Niko Vartiainen Itä-Suomen yliopiston lainsäädäntötutkimuksen osastolta.
Kuntien niin sanottu palvelurakenneuudistushanke tähtäsi kuntien menojen kasvun leikkaamiseen. Paras-hankkeen vaikutuksia pohjustavaan selvitykseen on nyt otettu mukaan 48 liitoskuntaa vuosilta 2007–2013.
– Mitään positiivisia vaikutuksia tällä liitoksella ei ollut havaittavissa. Jos vaikutuksia oli, ne olivat negatiivisia, jos ajattelee elinkeinoja kokonaisuutena, väitöstä valmisteleva Vartiainen summaa.
Hän on verrannut liitoskuntien asukkaiden, yksityisen sektorin työpaikkojen ja yritysten lukumäärän muutosta itsenäisinä pysyneisiin kuntiin.
Tutkimus kattaa aikajakson vuoteen 2017 asti. Myös Oulun kuntaliitos vaikuttaa valtakunnantason luvuissa.
Kuntaliiton alueista ja yhdyskunnista vastaava johtaja Jarkko Huovinen pitää tutkimuksen aikajännettä liian lyhyenä. Hänen mukaansa myös menettely on sellainen, ettei tulos yllättänyt.
– Kuten tutkijakin lopuksi huomauttaa, pelkästään kuntarajojen poistolla ei synny elinkeinopoliittista etua. Sitä paitsi on 2013 tapahtuneiden muutosten sisäänajo vasta menossa, Huovinen toteaa.
Esimerkiksi maankäyttö voi luoda toimivampia kokonaisuuksia. Yhdyskuntarakenteen kehittäminen vaatii kuitenkin vähintään 20 vuotta.