Kunniaväkivallasta ei saa pelätä puhua kulttuurisena ilmiönä, sanoo kulttuuriantropologian dosentti Mikael Kurkiala. Uppsalan yliopiston dosentin mukaan asiasta on voitava puhua suoraan ilman pelkoa muukalaisvihamielisyyden lietsomisesta, jotta väkivallan ehkäisytyö osataan suunnata yhteisöihin.
Kunniaväkivalta on yhteisön tai suvun hyväksymää ja vahvistamaa. Siten sen ehkäisyssä on Kurkialan mukaan muutettava yhteisön tai suvun arvopohjaa.
Myös poliisitarkastaja Pia Holmin mukaan asennemuutoksen pitää lähteä yhteisön sisältä.
– Kaikki, jotka kunniakulttuurissa elävät, eivät ole sitä mieltä, että tyttöjen elämää pitää rajoittaa. Siellä on myös muita mielipiteitä, Holm toteaa.
Kurkiala muistuttaa myös, että kunniakulttuurissa on paljon positiivista.
– Kunnia-ajattelu, joka tekee ihmisestä osan isompaa ryhmää, on myös tapa osoittaa huolenpitoa ja välittämistä. Kunniaväkivalta on sen pimeämpi puoli, Kurkiala painottaa.
Kurkiala ja Holm puhuivat kunniaväkivaltaa käsittelevässä seminaarissa Espoossa.
