Keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen yhteisymmärrys saattaa hyytyä talousasioihin, arvioi erikoistutkija Ville Pitkänen Turun yliopistosta. Keskustan ja kokoomuksen kova sopeutuslinja ei välttämättä pitemmän päälle istu perussuomalaisille.
- Osassa perussuomalaisten eduskuntaryhmää elää vahvana vanha SMP:läinen köyhän asialla oleminen. On mielenkiintoista nähdä, miten perussuomalaiset sopeutuspolitiikkaan sopeutuu, Pitkänen sanoo.
Hallitusneuvotteluiden hankaluus riippuu pitkälti siitä, mistä kaikesta keskusta ja perussuomalaiset ovat onnistuneet viime päivinä sopimaan. Tätä ei julkisuudessa vielä kunnolla tiedetä.
Pitkäsen arvion mukaan EU-politiikka tuskin aiheuttaa hallitusneuvotteluissa ylitsepääsemättömiä ongelmia. Ristiriidat voivat kuitenkin pulpahtaa pintaan, jos vaalikauden aikana joudutaan päättämään esimerkiksi uusista tukipaketeista.
Minihallitusneuvotteluja pitkin vaalikautta?
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on kaavaillut varsin pelkistettyä hallitusohjelmaa, jossa yksityiskohdat päätettäisiin myöhemmin. Tämä voi vähentää vääntöä hallitusneuvotteluissa mutta pakottaa "minihallitusneuvotteluihin" pitkin vaalikautta.
Kolmen puolueen hallituksessa ei ole varaa syviin erimielisyyksiin, sillä yhdenkin puolueen lipeäminen linjasta kaataisi hallituksen. Pitkäsen mukaan vahva keskinäinen riippuvuus voikin tasata valtasuhteita.
- Puolueiden pitää aidosti päästä asioista yhteisymmärrykseen. Kaksi ei oikein voi liittoutua yhtä vastaan.
Järjestöt povaavat leikkaajahallitusta
Seuraavalla hallituksella on auttamatta edessään ankea menoleikkausten tie, arvioivat useat keskusjärjestöjen ekonomistit STT:lle.
- Joudutaan leikkaamaan käytännössä katsoen kaikesta, ennustaa Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.
Valtiovarainministeriö on arvioinut julkisen talouden sopeutustarpeeksi kuusi miljardia euroa tällä vaalikaudella. Sopeutukset tarkoittavat säästöjä tai tulonlisäyksiä, kuten veronkorotuksia. Ministeriö arvioi lisäksi kestävyysvajeen vaativan neljän miljardin sopeutusta pitkällä aikavälillä.
Erityisesti työnantajapuoli suhtautuu veronkorotuksiin kielteisesti, eikä valtiovarainministeriönkään mukaan kokonaisverotusta voi kiristää. Näin työkalupakkiin jäisivät lähinnä säästöt, jos lisävelkaa halutaan suitsia.
- Sosiaali- ja terveysmenot, tulonsiirrot ja koulutusmenot ovat suurimmat menot. Sekä palveluissa että tulonsiirroissa on rahaa ja mahdollisuuksia, sanoo Kuntatyönantajien pääekonomisti Minna Punakallio.
STTK:n pääekonomisti Ralf Sund muistuttaa, että tulonsiirroista ja julkisista palveluista hyötyvät eritoten pienituloiset. Näin he myös kärsisivät leikkauksista eniten.