Myyrätutkija neuvoo ihmisiä tarttumaan järeämpiin aseisiin myyriä vastaan. Nälkäiset jyrsijät eivät arastele perinteisiä karkotushajusteita kasvimaiden nurkilla, vaan niihin tehoavat myrkky ja loukku.
Perinteisesti ihmiset ovat karkottaneet myyriä kasvimaan nurkilta valkosipuleilla, appelsiininkuorilla tai kahvinporoilla. Nettikeskustelussa on esitetty jopa nestekaasun suihkuttamista myyränkoloihin.
"Uskomukset perustuvat siihen, että yhtenä vuonna on paljon tuhoja, mutta toisena vuonna on vähemmän, kun on käytetty jotakin karkotuskeinoa", varttunut tutkija Otso Huitu Metsäntutkimuslaitokselta kertoo.
Syynä on kuitenkin myyrien normaali kannanvaihtelu. Otso Huitu uskoo loukun ja myrkyn voimaan. "Niillä voi saada ne muutamat vahinkoyksilöt poistettua."
Vesimyyrä on kaikista pahin
Tähän aikaan vuodesta viherpeukalot voivat olla rauhassa. Maamyyrä eli kontiainen tai metsämyyrä eivät vaivaa kasvimaita, ja peltomyyräkin aiheuttaa tuhoja vasta talvella. Sen sijaan vesimyyrä aiheuttaa kasvimaille harmia loppukesällä. Suurikokoinen, rottaa muistuttava jyrsijä voi kerätä pienen kasvimaan kaikki perunat parempaan talteen talvivarastoonsa. Vesimyyrälle kelpaavat myös porkkanat ja muut juurekset.
Otso Huitu sanoo, ettei vesimyyrään tehoa juuri mikään muu kuin myrkky tai rotanloukku. Jyrsijä on niin iso, ettei pienempi hiirenloukku riitä. Kissojenkin on vaikea päästä niihin käsiksi. Pohjoisessa jyrsijä ei kuitenkaan ole kovin tavallinen.
Metsäntutkimuslaitos ei seuraa vesimyyrän kannanvaihtelua niin tarkasti kuin pelto- ja metsämyyrän runsautta. "Sen esiintyminen on niin laikuttaista ja vaikeasti ennustettavaa", Otso Huitu sanoo.
Myyrätuhot 2006 ohittivat hirvituhot
Oulun yliopiston eläinmuseon konservaattori Risto Tornberg viritteli viikonloppuna liskuja Sanginjoelle.
"On vielä vaikea sanoa, mihin suuntaan myyräkanta on menossa", Tornberg sanoo. Hänellä on sellainen näppituntuma, että myyriä olisi tavallista vähemmän Oulun seudulla. Arvio perustuu muun muassa pöllöhavaintoihin ja viime talven sääoloihin.
"Talven olot saattoivat vaikuttaa, sillä myyrät ovat herkkiä oudoille säille."
Oulun seudulla vesimyyrät aiheuttavat harvoin harmia. Peltomyyriä on sen sijaan runsaammin, ja ne nakertavat mielellään suojaamattomia koristepensaita tai omenapuita.
Peltomyyrä saattaa Metlan ennusteen mukaan vielä Oulun seudulla vielä runsastua, mutta se aiheuttaa pahimmat vahinkonsa vasta talvella. Oulun pohjoispuolella Iissä elää jo pieniä lapinmyyriä, jotka saattavat kesän mittaan järsiä juureksia. Niistä ei ole kuitenkaan kokonaisten pottujen liikutteluun, kuten vesimyyristä.
Myyrätuhot olivat Suomessa pahimmillaan viime keväänä, jolloin ne olivat suuremmat kuin hirvien aiheuttamat tuhot. Metsäammattilaiset arvioivat, että pienet jyrsijät olivat järsineet suihinsa jopa 10 miljoonaa puuntainta.
Myyrätuhoista voi saada korvausta vakuutusyhtiöstä tai valtion Kemerasta. Jos hehtaarille jää vähemmän kuin 600 tainta, korvaus on täysimääräinen.
Maanantaihin mennessä pohjoisen metsänhoitoyhdistyksiin ei ollut ilmoitettu kovin merkittäviä myyrävahinkoja tältä keväältä.
