Suomen ja Venäjän kahdenvälinen rajasopimus on linjassa muiden EU-maiden pakolaiskriisissä tekemien ratkaisujen kanssa, arvioi tutkijatohtori Hanna Smith Aleksanteri-instituutista.
Tyypillistä ratkaisuille on, että ne ovat väliaikaisia, kansallisia ja asialla on kiire.
- Maat ovat ottaneet erilaisia väliaikaisia rajoituksia käyttöön juuri sen takia, että yritetään hillitä kokonaisuutta ja pelata aikaa, jotta löydetään jonkinlainen yhteinen ratkaisu.
Kahdenvälinen sopimus heijastanee sitä, että yleinen tilanne lännen ja Venäjän välillä on edelleen tiukka.
- Venäjä on ollut aika pettynyt EU:hun monella tasolla, joten tässä kohdassa erityisesti Venäjän puolelta haluttiin korostaa kahdenkeskisyyttä ja sen merkitystä, Smith arvelee.
Uusi sopimus estää rajanylityksen Sallassa ja Raja-Joosepissa muilta kuin Suomen, Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisilta. Suomi olisi halunnut mukaan myös EU-kansalaiset mutta jousti vaatimuksesta. Suomi ehdotti sopimusta, jotta turvapaikanhakijoiden tulo itärajan yli saataisiin loppumaan.
- Perusperiaate on, että Venäjänkin on saatava jotakin siitä sopimuksesta. Tämä varmaan muodostui helpoimmaksi joustoksi, Smith sanoo.
Soini: Venäjä ei pystynyt rajasopimuksella horjuttamaan EU:ta
Ulkoministeri Timo Soinin mukaan (ps.) Venäjä ei pystynyt uudella rajasopimuksella horjuttamaan EU:n yhtenäisyyttä.
- Asian ratkaisuun oli kaksi perustapaa, yksipuolisesti tai neuvottelemalla venäläisten kanssa. Hallitus valitsi neuvottelun, Soini sanoo.
Soinin mukaan neuvotteluiden aikana hän ja muut suomalaisneuvottelijat olivat jatkuvasti yhteydessä muihin EU-maihin. Soinin mukaan EU-maista ei ole tullut kielteistä palautetta sopimuksen solmimisen jälkeenkään. Hän haluaa uskoa, että ongelma on ratkaistu, vaikka määräaikainen rajasopimus kestää vain 180 vuorokautta. Suomi olisi halunnut, että rajoitukset ovat voimassa toistaiseksi.
- Toki määräaikaiset sopimukset ovat määräaikaisia, mutta olemme päässeet yhteisymmärrykseen nimenomaan neuvottelemalla, ei yksipuolisilla toimilla, Soini sanoo.
Neuvottelut käyvät ilmi ulkoministeriön laatimasta julkisesta muistiosta, josta kertoi Iltalehti.