Pakotteet eivät ole kovin toimiva poliittinen väline, arvioi ulkoministeriön erikoistutkija Hiski Haukkala. Niitä on Haukkalan mukaan ylipäätään vaikea rakentaa sillä tavalla, että ne pystyisivät riittävästi vaikuttamaan toisen toimijan päätöksentekoon.
Haukkala nostaa esimerkeiksi Pohjois-Korean ja Valko-Venäjän maina, joihin on pitkään kohdistettu voimakkaita sanktioita ilman, että niillä on ollut ratkaisevaa merkitystä näiden toimintaan. Haukkala lisäksi huomauttaa, että esimerkeistä poiketen Venäjä ei ole helposti eristettävissä oleva valtio.
- Näyttää siltä, että nykytilanteessa pakotepolitiikka johtaa vain molemminpuoliseen ja kasvavaan nokitteluun. Pakotteet eivät luo tilaa dialogille. Tilanteesta puuttuu seuraava askel eteenpäin, Haukkala sanoo.
Maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki on samoilla linjoilla kuin Haukkala. Hänen mukaansa Venäjän ja länsimaiden toisilleen asettamat pakotteet vain pahentavat tilannetta Ukrainan konfliktin ympärillä.
Ukrainan kriisiin pitäisi Patomäen mukaan löytää monenvälinen ratkaisu Etyjin ja YK:n johdolla. Lisäpakotteet voisivat hänen arvionsa mukaan vaarantaa tilanteen entisestään.
- Jos lisäpakotteiden tielle lähdetään, on mahdollista että ajetaan Putin ja Venäjän hallitus nurkkaan niin, ettei heillä ole enää muita vaihtoehtoja kuin ratkaista konflikti nopeasti. Pahimmassa tapauksessa se voisi tarkoittaa Venäjän armeijan avointa käyttämistä Itä-Ukrainan haltuun saamiseksi.
Välirikosta lännen ja Venäjän välillä tulee todennäköisesti pitkä, arvioi ministeri ja pitkän linjan diplomaatti Jaakko Iloniemi STT:lle.
Pakotekierre saattaa laajentua entisestään, sillä kummallakaan osapuolella ei ole sovittelutahtoa, Iloniemi sanoo. Hän luonnehtii tilannetta askeleeksi kohti kylmää sotaa.
- Jos tämä jatkuu, sinne päin ollaan menossa. Kumpikaan osapuoli ei ole ollut valmis tinkimään kannoistaan ja viimeisin pakotekierros viittaa siihen, että tinkimisen sijaan lisätään löylyä.
Euroopassa ja Yhdysvalloissa pakotteet tulevat Iloniemen arvion mukaan aiheuttamaan nopeammin omiin politiikkoihin kohdistuvaa painetta ja tyytymättömyyttä, kun kansalaiset tuntevat pakotteiden vaikutukset arjessaan.
- Venäjällä taas politiikka menee aina talouden edelle. Siellä yksinkertaisesti tyydytään siihen, mitä poliittinen johto päättää, eikä tule sellaista napinaa kuin lännessä.