Digitaalinen televisio tuotiin Suomen markkinoille väärin, selvästi yliviritetyin odotuksin. Näin arvioi digi-tv-tutkija Seppo Kangaspunta tuoreessa kirjassaan Terveyskanavan tarina, Analyysi digi-tv:n ensimmäisestä vaiheesta.
"On yllättävää, että Suomessa ei opittu muiden maiden tekemistä virheistä. Lisäarvotelevision huuma, teknologinen vauhtisokeus ja väärä mielikuvamarkkinointi merkitsivät, että digitaalisen television startti epäonnistui Suomessa", Tampereen yliopiston tutkija Kangaspunta kritisoi.
Hänen mukaansa digi-tv kipuaa Suomessa selvästi kannattavaksi vasta vuoden 2007 aikoihin. Niin hitaasti digi-tv:n leviäminen on käynnistynyt.
"On syytä muistaa, että jo digiradiot ja wappi(puhelimet) epäonnistuivat Suomessa. Silläkin perusteella olisi odottanut, että meillä olisi lähdetty digi-tv:n kanssa liikkeelle varovaisemmin."
"Sen sijaan Suomessa odotettiin jo vuodelle 2001 digi-tv:n MHP-laitteita, jotka loppujen lopuksi tulevat saataville vasta 2004 tai 2005."
Maassamme digi-tv lanseerattiin Kangaspunnan mukaan lisäarvo-tv:nä, tulevaisuuden mielikuvilla.
"Jos meillä olisi alusta asti lähdetty siitä, että digi-tv:n saapuminen on hidas mediaevoluutio, tähän asti tapahtunut kehitys olisi mennyt täysin kuten pitääkin. Digi-tv on edennyt Suomessa ihan normaaliin tahtiin, jos verrataan esimerkiksi väritelevision leviämiseen."
Medialiiketoiminnassa viive lanseerauksesta kannattavuuteen on yleensäkin poikkeuksellisen pitkä. Kangaspunnan mukaan hyvä esimerkki tästä on tv-kanava Nelonen, joka ei ole vieläkään taloudellisesti kannattava.
Tulokas onnistuu pitkällä tähtäimellä
Vaikka digi-tv:n alkutaival on ollut meilläkin ohdakkeinen, tutkija ei epäile sen onnistumista pitemmällä tähtäimellä. Kangaspunnan mukaan digi-tv:n "ansainta" tulee myös muualta kuin mainostaholta.
"Olemme matkalla kohti maksu- ja ostotelevisiota. Tuloa digi-tv:lle tuottavat esimerkiksi chattipalvelut sekä muut lisäpalvelut kuten maksaminen, ostaminen ja tilaaminen. Pankkipalvelut ovat digi-tv:ssä jo toiminnassa Osuuspankin osalta. Samoin julkisia palveluja tulee mukaan."
Kangaspunnan mielestä digi-tv tulee myös olemaan erittäin tärkeä askel tietoyhteiskunnan rakentamisessa. Näin siksi, että se tarjoaa kansalaisille pääsyn räätälöityihin internet-palveluihin.
"Tässäkin asiassa kansalaisia on silti hiukan harhautettu. Digi-tv ei mahdollista pääsyä avoimeen internetiin, sillä esimerkiksi tv-ruudun kautta ei nettisivuja voi selata", tv-tutkija moittii.
Terveyskanavan tuskien taival
Kangaspunnan tuore kirja tarkastelee digi-tv:n ensiaskeleita ennen muuta Wellnetin Terveyskanavan kautta. Wellnetin amerikkalaistyylinen teemapaketti piti sisällään terveys-, koti-, raha- ja vapaa-ajan kanavat.
Wellnet tähtäsi maksutelevisioksi, jollaista ei Suomessa ollut nähty kaapelikanavien ulkopuolella.
"Voi pitää yllätyksenä, että Terveyskanava ei lähtenyt käyntiin. Liikenne- ja viestintäministeriö eväsi siltä maaliskuussa luvan, kun annetun kanavaluvan katsottiin rauenneen."
Kangaspunta arvioikin nyt, että Suomen maanpäällisessä digi-tv:ssä ei tulla näkemään maksutelevisiota moneen vuoteen.