Kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg yhtyy pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) näkemykseen, jonka mukaan perjantainen NRF-päätös ei muuta Suomen ja Naton suhdetta.
"Jos toimintaan ei olisi menty mukaan, olisimme löyhentäneet tuota suhdetta. Jos taas olisi tehty päätös suuremmasta satsauksesta ja menosta päivystysvuoroihin, se olisi merkinnyt suhteiden tiivistämistä", Forsberg toteaa STT:lle.
Rautalankamallilla ilmaistuna: Kyse on niiden suhteiden ylläpitämisestä, mitä meillä on jo ollut Naton kanssa. Eli osallistumme Naton kriisinhallintaoperaatioihin.
"NRF ei tällaisenaan tule olemaan sellainen keihäänkärki, joka veisi Suomen mukaan, vieläpä ilman omaa päätöstään, seikkailuihin, joihin Suomi ei haluaisi. Tällaisia pelkoja ei ole", Forsberg vakuuttaa.
Perjantaista päätöstä ei hänen mukaansa voi pitää askeleena kohti Nato-jäsenyyttä.
"Eli kun Nato kehittyy, Suomenkin täytyy reagoida sen mukana. Jos jäisimme vain paikallemme, Suomen suhde Natoon ei kehittyisi mihinkään. Nyt sen sijaan säilyy tilanne, jossa olemme aktiivisesti mukana Naton kriisinhallintayhteistyössä, mutta päätämme itsenäisesti mihin operaatioihin osallistumme", Forsberg selittää.
Karsittu NRF:n muoto näyttää hänen mielestään toteuttamiskelpoiselta, mutta sen merkitys on alkuperäistä ideaa pienempi. Aivan ensi hätään suomalaissotilaita ei NRF-operaatioon kutsuttane, vaan Forsberg arvioi tähän kuluvan vähintään vuoden päivät.