Venäjän toistuvia alueloukkauksia ei ole kohdistettu pääasiassa Suomea vastaan, vaan ne ovat osa Venäjän ulkopolitiikan muutosta yleisemmin. Näin arvioi STT:lle Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak.
Hän arvioi Venäjän haluavan viestittää kaikille Itämeren maille palanneensa vahvaksi toimijaksi alueella.
Venäjä on loukannut Suomen ilmatilaa kahdesti toukokuussa ja kolmesti elokuussa. Myös esimerkiksi Ruotsi ja Viro ovat kertoneet ilmatilaloukkauksista.
Suomen ilmatilaa loukkasi 28. elokuuta Venäjän valtionalus, joka oli lentosuunnitelmassa merkitty Venäjän kansallisen lentoyhtiön Aeroflotin koneeksi. Tällainen harhaanjohtaminen on poikkeuksellista tiedustelun ja tahallisten alueloukkaustenkin mittapuulla, Salonius-Pasternak sanoo.
Venäjän koventuneesta linjasta kielii sekin, että sen koneiden on muun muassa raportoitu lentäneen vilkkaasti liikennöidyllä Mustanmeren alueella radiot ja jopa transponder-laitteet sammutettuina, Salonius-Pasternak sanoo.
- Tällaisessa kovemmassa linjassa vaarana on tilanteen eskaloituminen myös tahattomien tapahtumien ketjun tuloksena.
Salonius-Pasternak uskoo, että poikkeukselliset tempaukset ovat pikemminkin heijastuma yleisemmästä muutoksesta kuin tarkasti suunnitelluista teoista.
- Onko mahdollista, että keskusjohdosta on ohjeistettu, että näyttäkää, että olemme läsnä, emmekä pelkää? Kun komentoketjussa mennään alaspäin, voi näkyä tällaisia tulkintoja.
Venäjän johto voisi kuitenkin halutessaan saada alueloukkaukset loppumaan, hän lisää.