Istanbul Turkkia hallitsevalla AK-puolueella ei ole aikeita muuttaa maan yhteiskuntaa enemmän islamilaiseksi, uskoo istanbulilaisen Bogazicin yliopiston poliittisen islamin tutkija, professori Binnaz Toprak. AKP tietää itsekin, ettei islamilaistaminen maallistuneessa Turkissa ole enää edes mahdollista.
AKP väittää, että se ei ole pääasiassa islamilainen puolue, kuten sitä on luonnehdittu, vaan lähinnä demokraattinen konservatiivipuolue. Binnaz Toprak uskoo, että tämä voi olla totta.
AKP on tietenkin konservatiivinen puolue, joka haluaisi, että turkkilaiset viettäisivät nuhteettomampaa elämää. Toprak nostaa puolivakavissaan esimerkiksi minihameissaan diskoissa juhlivat nuoret naiset.
Toprak väittää, että AKP:ta edeltäviä islamilaisia puolueita elähdyttivät enemmänkin vallanhalu ja toive saada oman osansa kakusta kuin islamin uskon korostaminen. Islamilaiset puolueet myös oppivat jo kauan sitten, että islam ei riitä poliittisen toiminnan koko perustaksi. Äänestäjille täytyy tarjota laajempi perspektiivi ja käytännön etuja. Tämän tietää myös AKP.
Toprak uskoo, että demokratia opettaa AKP:tä, joka yrittää täyttää keskustaoikeiston paikan Turkin politiikassa.
Maallistuneessa Turkin valtiossa on jo kauan sitten siivottu islamilaisuus taka-alalle. Modernin Turkin luoja Kemal Atatürk halusi länsimaistaa maan ja niinpä esimerkiksi naisten huivit on kielletty valtion virastoissa ja yliopistoissa.
AKP ei halua astua islamilaistamisella Turkin kaikkivoivan armeijan varpaille. Armeija suojelee maallistuneen Turkin perinnettä ja sillä on maassa lopullinen ratkaisuvalta.
Armeija ei kuitenkaan puutu asioihin kuin harvoin, sillä se jättää päivän politiikan puolueille. AKP:n etu tietenkin olisi, jos armeijalla ei olisi niin paljon valtaa.
Islamilaista
valtiota kannatetaan
Turkkilaisista 20 prosenttia kannattaa kuitenkin islamilaista valtiota, jossa islam on politiikassakin ylin ohjenuora. Islamilaisessa valtiossa vallitsisi tietenkin islamin laki, sharia
Professori Binnaz Toprak on aina ihmetellyt islamilaisen valtion korkeita kannatuslukuja. Asia muuttuukin hivenen toiseksi, kun kysymyksiä islamilaisesta valtiosta täsmennetään. Jos Turkin islamilaisessa valtiossa toteutettaisiin sharian lupaama moniavioisuus, islamilaisen valtion kannattajia olisi enää kymmenen prosenttia.
Islamilaiseen valtioon kuuluisi myös kivittämisrangaistus ja sen hyväksyisi vain 1,2 prosenttia turkkilaisista.
AKP voitti vaalit ja muodostaa nyt yksin Turkin hallituksen. Toprak pitää siihen pääasiallisena syynä edellisen hallituksen talouspolitiikkaa, joka kohteli huonosti monia turkkilaisia.
EU:lta apua
vaikeisiin ratkaisuihin
Bogazicin yliopiston EU-asioihin perehtyneen dosentti Hakan Yilmazin mukaan Turkki pettyi valtavasti, kun se ei saanut Kööpenhaminan EU-huippukokouksessa päivämäärää jäsenyysneuvottelujen aloittamiseksi.
EU:ta tarvitaan Turkin talouden, demokratian ja kansalaisoikeuksien kehittämiseksi. Yilmaz sanoo Turkin tarvitsevan lainsäädännöllisen pohjan maan ongelmien ratkaisemiseksi.
Kangasteleva EU-jäsenyys auttaa Turkkia tekemään vaikeita sisäpoliittisia päätöksiä. Euroopan unioni vaati kuolemanrangaistuksen poistamista Turkissa ja niin tapahtui, vaikka maassa kannatetaan yleisesti kuolemanrangaistusta.
Yilmazin mukaan EU:lla ei ole tarpeeksi poliittista tahtoa aloittaa ja saada loppuun Turkin jäsenyysneuvotteluja. Se voi aiheuttaa epäröintiä myös Turkin puolella ja näin hidastaa maan uudistuksia. Jos Kööpenhaminassa olisi saavutettu parempi tulos, uudistusvauhti olisi Turkissa kenties ripeämpi.
Euroopassa epäillään kuitenkin Turkkia. Siihen vaikuttaa historia ja esimerkiksi kurdien vaikeudet.
Turkilla ja Euroopalla on Yilmazin mukaan myös tarpeeksi läheisyyttä ja tarpeeksi erilaisuutta, jotta vuorovaikutus olisi hedelmällinen. Yhteistä on myös muun muassa puolustusliitto Nato, sitoutuminen uudenaikaistamiseen ja maallistuminen. Lisäksi Turkissa pelataan hyvää jalkapalloa.
Yilmazin mukaan EU:lla on jo lähes kaikki yhteydet maailmalle. Vain yksi alue jäänyt paitsi. Se on islamilainen maailma ja Turkki on sen portti.