Kymijoen kalataloudellisia ongelmia selvittävässä tutkimuksessa katsotaan, ettei Kymijokea voida kutsua vielä lohijoeksi. Selvityksen tekijän, Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen tutkijan Mikko Koivurinnan mielestä jokeen, jota voidaan kutsua lohijoeksi, pääsee kala nousemaan.
Kymijoen saaliit perustuvat vielä lähes täysin istutuksiin, eivätkä lohikalat pääsen nousemaan kuin muutamia kilometrejä jokisuusta.
Raportissa Koivurinta tähdentää, että Kymijoen kalatalouden kehittämisessä tulee vastaisuudessa olla tavoitteena vaelluskalojen luontaisten lisääntymismahdollisuuksien parantaminen. Raportti sisältää mm. Kymijoen patojen ja säännöstelyhankkeiden voimassa olevien lupaehtojen tarkastelua.
"Kymijoen patojen ja säännöstelyjen voimassa olevat lupapäätökset eivät ole toteutuneet. Lupaehdoista on erimielisyyksiä. Voimayhtiöt katsovat, että istutukset riittävät, mutta voimassa olevien lupaehtojen puitteissa voitaisiin vaatia paljon enemmän", Koivurinta sanoo.
Kalatalousviranomaiset voisivat Koivurinnan arvion mukaan vaatia päättäväisemmin mm. nousureittien kunnostamista ja veden juoksutuksen lisäämistä uomiin joihin lohi nousisi, jos niissä olisi riittävästi vettä.
Kymijokeen nousee nykyään Nevan lohi. Kymijoessa elänyt oma lohikanta hävisi joesta jo 40–50 vuotta sitten.
Kymijoen kalatalouden kehittämisen kannalta keskeisin alue on raportin mukaan Anjalankosken ja Kotkan merialueen välinen liki 40 kilometrin mittainen jokialue.
Tällä osuudella on vielä rakentamattomia koskia ja vaelluskalojen liikkuminen on joissain määrin mahdollista. Myös läntisen Ahvenkosken haaran alueella tulisi vaelluskalojen lisääntymismahdollisuuksia Koivurinnan mielestä lisätä.
"Pelkkään istutustoimintaan perustuvan kalatalouden ei pitäisi jatkossa olla tavoitteena Kymijoella. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös (1987) kalatievelvoitteiden jatkamisesta Kymijoella antoi tavallaan suuntaviivat Kymijoen kalatalouden kehittämiselle", Koivurinta sanoo.
KHO arvioi päätöksessään, että ajanmukaisesti rakennetut ja hoidetut kalatiet ovat tarkoituksenmukaisempi ja hyödyllisempi keino lisätä Kymijoen kalakantaa kuin kalojen istuttaminen jokeen.
