Hanhikivi 1 -työmaahan Pyhäjoella käytiin lauantaina tutustumassa eri puolilta Suomea. Helsinkiläiset Henna Ihamäen ja Henri Kiviniemen paikalle houkutteli alavalinta. Ihamäki valmistuu lähiaikoina rakennusinsinööriksi ja Kiviniemi diplomirakennusinsinööriksi.
– Energiantuotantomuotona ydinvoima on varmastikin luotettavaa ja turvallista. Totta kai miettii sitä, että entä jos ydinvoimalan rakentamiselle ei myönnetäkään rakentamislupaa. Se olisi turhauttavaa, koska valmistelevia töitä on tehty jo niin paljon, Henna Ihamäki pohtii.
Kiviniemi puolestaan arvelee, että Fennovoima tulee rakentamisluvan saamaan, kunhan lupakäsittelyyn tarvittava aineisto saadaan toimitettua Säteilyturvakeskukselle ja luvitus etenee valtioneuvostoon.
Vaikutukset kalakantaan arveluttavat
Pyhäjokinen Esa Sarpola haluaa tietää, miten mahdollinen ydinvoimalan käyttö vaikuttaa alueen kalakantaan. Sarpola on yksi sopimuskalastajista, jotka toimittavat kaloja Pyhäjoen kalankasvattamoon.
– Kukaan ei ole sanonut, että ydinvoimalan toiminta vaikuttaisi kalakantaan eikä sellaista ole tullut ilmi YVA-arvioinnissa. Merestä pumpattava jäähdytysvesi palautetaan takaisin noin 10 astetta lämpimämpänä. Jäähdytysvesi ei ole kosketuksissa reaktorissa kuumenneen veden kanssa, Fennovoiman rakentamisjohtaja Jouni Sipiläinen vastaa Sarpolalle.
Sarpola pohtii, kulkeutuvatko kalanpoikaset meriveden mukana jäähdytysjärjestelmään. Sipiläinen selvittää, että järjestelmään menevä vesi seulotaan, joten kalanpoikaset eivät järjestelmään pääse.
Avoimuus on tärkeää
Neljän miehen porukka laskeutuu bussista, joka kierrättää väkeä laitosalueella.
– Tällaisissa hankkeissa avoimuus on tosi tärkeä asia. Ihmisillä pitääkin olla mahdollisuus käydä katsomassa, mitä täällä tapahtuu, pyhäjokinen Jari Mikkola, ylivieskalainen Sakari Rahkala ja oulaistelaiset Johannes Polus ja Heikki Uusitalo kommentoivat.
– On Fennovoiman pidettäväkin väki mielillä, muuten kansalaiset voivat nousta kapinaan. Ei voi unohtaa sitä, että Fennovoima on toimittanut vasta osan ydinvoimalan rakentamislupaan vaadittavasta aiheistosta, Polus sanoo.
Porukka on yhtä mieltä siitä, että alueella on töitä paiskittu ja hankkeen tuomat työpaikat ovat alueelle tärkeitä.
– Tuskin ydinvoima huono vaihtoehto on. Onhan Loviisassakin venäläiset ydinvoimalat toimineet jo 40 vuotta, porukka pohtii.
"Kokoluokkaa ei ymmärrä kuin paika päällä"
Kalajokinen Teuvo Isokääntä vertaa, ettei Hanhikiven hankemaiden kokoluokkaa ymmärrä, ellei sitä käy katsomassa paikan päällä.
– Olen kannattanut hanketta ihan alusta lähtien. Se hyödyttää tosi isoa aluetta, ihan koko Pohjois-Suomea. Parannusta on saatu jo tieliikenteeseen ja Kalajoen satamakin tästä on hyötynyt, Isokääntä luettelee.
Isokääntä peilaa myös hankkeen työllistävyyttä.
– Tällä hetkellä alueella työskentelee 240 ihmistä ja rakentamisen aikana määrä on jopa 4 000.
Lapsuuden retket muistuivat mieleen
Eero Järvelä ja Erkki Kittilä tulivat Hanhikivi-kierrokselle Oulusta. Kittilän isä on kotoisin Pyhäjoen Kittipuhdosta. Kittilä muistelee, miten hän lapsuusvuosina retkeili Hanhikiven niemellä.
– Pyhäjoen kokoiselle kunnalle tämmöinen hanke on lottovoitto. Tuohan tämä euroja ja töitä laajemmallekin, varmasti 100 kilometrin säteelle, miehet arvioivat.
– Eiköhän rakentamislupa myönnetä. Tuskinpa noita asvaltteja täältä ruvetaan mihinkään pois rullaamaan.
Hanke luvitusvaiheessa
Hankivi 1 -hanke on tällä hetkellä luvitusvaiheessa. Ydinvoimalan rakentamisluvan myöntää valtioneuvosto. Luvansaannin edellytyksenä on Säteilyturvakeskuksen myönteinen turvallisuusarvio. Fennovoima toimittaa parhaillaan STUK:lle laitoksen suunnitteluaineistoa arvioitavaksi. Laitostoimittaja vastaa osaltaan rakentamislupaa varten tarvittavan suunnitteluaineiston valmistamisesta ja toimittamisesta Fennovoimalle.
Fennovoiman tiedottajan Kati Mehtomaan mukaan energiayhtiön suunnitelmana on saada ydinvoimalalle rakentamislupa vuonna 2021. Samana vuonna alkaisi laitoksen rakentaminen ja ydinvoimala otettaisiin käyttöön vuonna 2028.