Hallitus aikoo vähentää Suomen hiilidioksidipäästöjä 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Samaan aikaan kivihiiltäkin pahemmin ilmaa saastuttavan, fossiilisiin energialähteisiin rinnastettavan turpeen poltto saa tukia, joiden myöntämisessä on johdonmukaisuus koetuksella.
Turveteollisuus kertoo tarvitsevansa lähivuosikymmenten aikana käyttöönsä noin 70 000 hehtaaria uutta suota. Suovaroista se on vain prosentti, joten polttamalla eivät suot toki Suomesta lopu.
Vasemmalta oikealle ulottuvan turvepuolueen valta on vankka. Turpeen tuomia, välillisine vaikutuksineen runsasta kymmentätuhatta työpaikkaa on päättäjäuran jatkuvuuden vuoksi tietenkin syytä puolustaa ainakin soisissa vaalipiireissä. Kotimaisen polttoaineen käyttöä kelpaa perustella myös huoltovarmuudella.
Hallituksen esityksen mukaan kivihiilen ja maakaasun vero nousisi ensi vuonna, mutta turve jatkaisi nollalinjalla. Turpeen tukemisen aika saattaa kuitenkin olla pian ohi, sillä valtiovarainministeriössä on jo pohdittu, pitäisikö turpeesta mahdollisesti valmistettaville liikennepolttoaineille lätkäistävä vero ulottaa myös turvetta polttaviin laitoksiin.
Turpeen verotuksen maksaisivat tietenkin kaukolämpöasiakkaat. Uusia menoja on kuitenkin tulossa, pannaan turve verolle tai ei: jos turpeen poltto jatkuu, liikenteen ja teollisuuden päästöjä on leikattava yhä tiukemmin.
Tuore ympäristöselontekokin asettaa turpeen ahtaalle. Linjauksen mukaan turpeen polttokäyttö on tulevina vuosikymmeninä mahdollista vain, jos hiilidioksidin talteenotto ja varastointiteknologia on käytössä. Kustannuksiltaan järkevää ratkaisua ei kuitenkaan ole näkyvissä. Oulun turvevoimalankaan kaasuja tuskin kannattaa rahdata Pohjanmeren öljytaskuihin pumpattavaksi.
Turpeella on sija kriisiaikojen polttoaineena. Muuten se voidaan ainakin pääosin korvata paremmalla kotimaisella vaihtoehdolla. Hiilineutraaliksikin mainittu puu ei uusien laskelmien mukaan sitä ole, mutta sen polton ilmastokuorma on vain noin puolet turpeen päästöistä.
Puun käytöllä voidaan korvata myös turveteollisuuden tarjoamat työpaikat. Sateisena kesänä turveurakoitsijan tili ei kartu. Energiapuun korjuussa ei olla yhtä paljon säiden armoilla.
Suomessa turpeen käyttöä puolustellaan myös sillä, että sitä tarvitaan puun polton höysteeksi. Ruotsissa puu kuitenkin palaa ilman turvetta, joten eiköhän pelkkä hake saada syttymään meilläkin.
Turvedieselistäkään ei oikein ole ympäristötuotteeksi: nykyosaamisella sen valmistus kuluttaa energiaa saman verran kuin valmiista polttonesteestä irtoaa.
Turveteollisuudella on kiire uusille soille, ja lupahakemuksia virtaa ympäristövirastoihin. Nykyinen luvitusvauhti ei tyydytä yhtiöitä, ja Vapo onkin vaatinut käsittelyyn lisää sujuvuutta. Aiotun turvesuon naapurissa tai alapuolisten vesien varrella asuvat voivat olla asiasta toista mieltä. Päästöjä syntyy vääjäämättä jo valmistelu- ja tuotantovaiheessa.
Turve ei ole Suomen oma asia. Hallitusten välinen ilmastopaneeli on linjannut, että turpeen polton päästöt raportoidaan kuten muidenkin fossiilisten polttoaineiden päästöt. Turvekattilan tuprutteluja ei ilmastopaneelin mukaan voida korvata edes soiden jälkikäytöllä.