Kahden, todella surkean tuotantokesän seurauksena polttoturpeesta on Suomessa tullut pula. Kysyntää on ollut enemmän, mihin tuottajat ovat pystyneet vastaamaan.
Vaikka tänä vuonna tuottajat odottavat kaikkien aikojen ennätystä, yli 33 miljoonan kuutiometrin tuotantoa esimerkiksi Oulun Energia ei enää jäänyt elämään säiden armoilla. Se päätti varautua kahden peräkkäisen huonon turvekesän aiheuttaman tilanteen toistumiseen: Toppilan voimaloissa on tehty hiilen polton edellyttämät tekniset muutostyöt ja jo jätetty kivihiilen käytön lupahakemus.
Muiden tuottajien tavoin Turveruukki Oy:n toimitusjohtaja Aulis Martinmäki tuntee vieläkin nahoissaan kahden heikon turvekesän seuraukset.
Lohtuna on, että kuluva kesä on ollut hyvä. Vaikka jäljellä on vielä kaksi tuotantokuukautta, jo nyt Turveruukki on ylittänyt reippaasti kahden edelliskesän surkean, noin miljoonan kuution/terawattitunnin tuotantonsa tason.
Turveruukin toiminta-aluetta on Pohjois-Suomi ja Pohjois-Savo.
Mutta Oulun alue on ehdoton ykkönen, juuri jolle Oulun Toppilan ansiosta Turveruukki myy tuotannostaan reilut 60 prosenttia.
Turveruukin normaali vuotuinen tuotanto on asettunut reippaan 2,5 miljoonan kuution tasolle. Sillä se on pystynyt yhdessä Vapon kanssa täyttämään ihan hyvin Toppilan kolmen miljoonan kuution vuotuisen turpeen tarpeen.
Mutta kukapa tietää milloin seuraavat tilastollisesti aika ajoin kaksi peräkkäistä heikkoa vuotta taas sattuvat. Siksi Oulun Energia hakee Toppilaan hyvää vakuutusta ja Martinmäen mukaan saa samalla myös oivan neuvottelukortin.
Soiden hankinta
on rankkaa työtä
Mutta muiden tuottajien tavoin Turveruukki ei enää murehdi taakse jääneitä surkeita tuotantovuosia, vaan tekee jo hartiavoimin työtä tuotantovarmuutensa parantamiseksi ja -kapasiteettinsa kasvattamiseksi.
Vaikka Turveruukki ylsi suotuisana vuotena 2006 lähes 4 miljoonan kuution tuotantoon, Martinmäen mukaan se tähtää tulevaisuuteen keskimäärin reippaan 2,5 miljoonan kuution tuottajana.
Silti erityisesti soiden hankinnassa ja saattamisessa tuotantokuntoon riittää runsaasti töitä. Turveruukin vanhimmat tuotantosuot ovat 1970-luvulta. Yhdessä 1980-luvulla hankittujen soiden kanssa ne poistuvat pikku hiljaa tuotannosta. Kun tuotannossa olevista 7 000 hehtaarista reilu kolmannes on poistumassa, tilalle tarvitaan tietysti uusia.
Turveruukilla on soita hankittuna reserviin suunnilleen tuotantosoiden verran, miksi Martinmäen mukaan "tuotantonäkymät ovat teoriassa selkeät aina 2020 -luvun alkuun saakka".
Tuotantolupien
saanti epävarmaa
Mutta Turveruukin varjona on turvealaan kohdistuvat lisääntyvät ympäristövaatimukset. "On epäselvää, saammeko kaikkiin hallussamme oleviin soihin tuotantolupia. Siksi uusien soiden hankintaa on pakko jatkaa", Martinmäki kertoo.
Martinmäen mukaan "Turveruukilla on hankintaprosessit koko ajan käynnissä ja niitä on kiihdytettykin".
Tuotantovarmuutensa takaamiseksi Turveruukin pitäisi saada tuotantoon vuosittain uusia soita 300-500 hehtaarin verran. Saman verran se pyrkii vuosittain myös niitä hankkimaan.
Martinmäki tietääkin puhuvansa koko turvealan suulla, kun hän esittää toivomuksen mahdollisuudesta nopeuttaa tuotannon käynnistämistä uusilla tuotantosoilla.
"Ala toivoo yksiselitteisesti ja perustellusti, että ympäristölupaprosesseja voisi yksinkertaistaa ja nopeuttaa. Nyt luvan saati kestää parhaimmillaankin
5-6 vuotta", sanoo Turveruukin toimitusjohtaja Martinmäki.