Turvetuotannossa on menossa vuoden kovin sesonki, paras nostoaika, mutta Vapo Oy:n toimitusjohtaja Matti Hilli on erittäin huolissaan tulevasta syksystä ja ensi talvesta.
Turpeesta noin kolmannes käytetään sähkön tuottamiseen lauhdevoimaloissa, erityisesti Pohjois-Suomessa.
Lauhdesähkön tuotanto turpeella ei kuitenkaan kannata, koska Kioton ilmastosopimukseen perustuva kasvihuonekaasujen päästökauppa EU:ssa on nostanut päästöoikeuksien hinnat pilviin. Edessä saattaa olla turpeella käyvien voimalaitosten sulkeminen.
Hiilidioksiditonnin päästöoikeus maksaa nyt liki 30 euroa, kun päästökauppaan valmistauduttaessa hintojen oletettiin jäävän 5-6 euroon.
Haapavedellä on puhdas lauhdevoimalaitos, joka käyttää sähköntuotannossaan vain turvetta. Laitos on seissyt parin viikon jaksoa lukuunottamatta koko vuoden. Oulun Toppilan voimalaitos on osittain lauhdevoimala. Myös Kajaani tuottaa osan sähköstään turpeella.
"Nyt nähdään sellainenkin tilanne, että turvevoimalaitosta kannattaa mieluummin seisottaa ja myydä päästöoikeuksia niitä tarvitseville. Tuontisähkö, jota esimerkiksi Puola tuottaa ruskohiiltä polttamalla, korvaa lauhdevoimalla tuotettua suomalaista sähköä", selvittää Hilli.
Hän muistuttaa, että erittäin tiukkoihin päästörajoihin sitoutuneet suomalaiset maksavat sähköstään lisähintaa kymmenen euroa megawattitunnilta päästökaupan vuoksi.
Hilli toivoo nopeaa kansallista ratkaisua lauhdesähköä tuottavien turvevoimaloiden tulevaisuuden turvaamiseksi.
Valtio apuun
kuten Irlannissa
Hilli esittää, että Suomen valtio ostaisi eurooppalaisesta päästöpörssistä päästöoikeuksia ja myisi ne turvesähköä tuottaville laitoksille. "Jos valtio maksaisi kymmenen euroa hiilidioksiditonnilta, laitokset pysyisivät tuotannossa."
Valtion menot päästökauppaan osallistumisesta olisivat Hillin mukaan 20-30 miljoonaa euroa. Hän muistuttaa, että esimerkiksi Irlanti maksaa suoraa tukea juuri tuon kymmenen euroa megawattitunnilta sähköä tuottaville turvevoimalaitoksille.
"Jos meillä meneteltäisiin niin, valtion tuki turvaisi 1 500-2 000 työpaikkaa turpeen nostossa, kuljetuksissa ja voimalaitoksissa. Kolmannes uhattuna olevista työpaikoista sijaitsee Pohjanmaalla", painottaa Hilli.
Hallituksessa turvetuotannon tukeminen kuuluu kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkariselle (kesk.). Hilli kertoo, että asiasta on keskusteltu Pekkarisen kanssa jo pari vuotta. Yksi ministeri ei voi kuitenkaan yksinään päättää asiaa. Hillin mukaan myös valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd) tietää turveteollisuuden kustannusongelman.
Turvevoimaloiden tukipaketti on ollut jo hallituksen käsittelyssä ja päätöksiä odotetaan kesälomien jälkeen kokoontuvassa budjettiriihessä.
"Suomen kansantaloutenakin pitäisi huolestua 30 euron hiilidioksiditonneista päästökaupassa. Korkea päästöoikeuksien hintaa saattaa vaikuttaa koko suomalaisen teollisuuden sijainpäätöksiin; maailmassa on maita, jotka eivät ole lainkaan mukana Kioton sopimuksessa ja maita joilla on paljon päästöoikeuksia myytävänä", painottaa Hilli.
Jos budjettiriihessä ei tule muutosta tilanteeseen, kesällä 2006 nostetaan Hillin mukaan kolmannes vähemmän turvetta kuin nyt ja kolmannes pienemmällä työvoimalla.