Suomen kolmen ympäristölupaviraston käsittelyssä on tällä hetkellä noin 170 turvetuotannon lupahakemusta. Ylitarkastaja Kirsi Kalliokoski Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ympäristönsuojeluosastolta toteaa lupahakemuksia olevan vireillä enemmän kuin aiemmin.
Toki osa niistä on olemassa olevien turvetuotantoalueiden lupamääräysten tarkistamishakemuksia, vesiensuojelun tehostamishakemuksia tai korvauskysymyksiä. Kalliokosken karkean arvion mukaan noin sadassa hakemuksessa haetaan lupaa uudelle pinta-alalle.
"Kaikki sata hanketta eivät ole aivan uusia, vaan usein haetaan vanhan alueen vierestä lisäaluetta, mikä on myös järkevää", Kalliokoski selventää.
Turvealalle tullut
uusia yrittäjiä
Erityisesti Suomen suurin turvetuottaja Vapo on hakenut paljon lupia, mutta joukkoon on tullut myös uusia yrittäjiä jotka jo ovat hakeneet tai suunnittelevat hakevansa lupaa.
Lupahakemusten suuren määrän keskeisin tekijä on vanhojen käytössä olleiden turvesoiden ehtyminen. Kalliokoski näkee taustalla vaikuttavana tekijänä myös sen, että Suomeen on tullut uusia turpeen käyttäjiä, kuten esimerkiksi kuntien pieniä lämpölaitoksia.
Pohjois-Pohjanmaan eteläosien turvesoiden käyttöä lisää esimerkiksi Jyväskylään rakenteilla oleva iso laitos.
"Alueen eteläosiin haetaan lupia, jotta turvetta riittäisi myös Oulun ja Haapaveden voimalaitoksiin. Suurin osa turpeesta käytetään tällä hetkellä energiantuotantoon, mutta kuivike- ja kasvuturpeen käyttö kasvaa tasaisesti."
Tuotantoalaa tarvitaan todella paljon
Paineita uusien turvetuotantoalueiden saamiseen on Turveteollisuusliitto ry:n toimitusjohtajan Jaakko Silpolan mukaan akuutti, sen ovat nämä kaksi perättäistä huonoa vuotta jo osoittaneet.
1970- ja 1980-luvuilla käyttöönotettujen tuotantoalueiden kentät ovat mataloituneet niin, että niiden tuotantovarmuus on heikentynyt. Turpeen käyttö on hienoisessa kasvussa.
Energiaomavaraisuuden kasvattamiseksi kotimaisten polttoaineiden käyttöön kasvaa. Liikennepolttonesteiden valmistukseen tarvittaneen puun lisäksi turvetta. Uusien voimalaitosten polttoainehuolto edellyttää myös turvetuotannon lisäämistä.
"Ensi vuosikymmenen aikana vanhoja tuotantoalueita poistuu käytöstä noin 40 000 hehtaaria, noin kaksi kolmasosaa nykyisestä tuotannosta. Tuotantovarmuutta ja lisäkysyntää varten uutta pinta-alaa tarvitaan 70 000-80 000 hehtaaria", arvioi Silpola.
Turveruukki hakee lupia tasaisesti
Turveruukki Oy kasvattaa tuotantoalueidensa pinta-alaa tulevana kesänä noin kymmenellä prosentilla. Toimitusjohtaja Aulis Martinmäen mukaan tuotantoala kasvaa keskimäärin 300-500 hehtaaria vuodessa.
"Meillä ei ole erityistä painetta lupahakemusten tekemiseen, me olemme hakeneet lupia aika tasaisesti vuosien varrella", Martinmäki selventää.
Kaikki yrittäjäsopimukset ensi kesälle on tehty. Yrittäjäpuoli on pystynyt sopimaan asiansa rahoittajien ja pankkien kanssa, nyt toivotaan hyvää kesää, jotta yritykset pystyvät parsimaan tuloksiansa.
Ensi kesän tuotantotavoite on yli 2,5 miljoonaa megawattituntia, jos tulee hyvä kesä, niin kymmenisen prosenttia sen ylikin.
"Tavoitteena on kerätä ensi talven tarpeet, ja jos tulee oikein hyvä kesä, kerätä hieman ylivuotista varastoakin."
