Turvetuotanto ei ole merkittävä typpikuormittaja Simojoella. Joen yläjuoksulla epäorgaaninen typpi tulee pääasiassa talousmetsistä, ja alajuoksulla puolet kokonaiskuormituksesta on ihmisen aiheuttamaa.
Tämä käy ilmi Suomen ympäristökeskuksen vanhemman tutkijan Katri Rankisen väitöskirjatutkimuksesta, jossa selviteltiin epäorgaanisen typen huuhtoutumista Simojoella vuosina 1995-1999. Typpikuorma on suurimmillaan kevättulvien aikaan; silloin maassa oleva typpi huuhtoutuu sulamisvesien mukana jokeen.
Karjavaltainen ja joen varrelle keskittynyt maatalous kuormittaa suhteellisen paljon lohijokea. Myös muu asutus vaikuttaa, sillä haja-asutusalueilla ei ole kunnallista jäteveden puhdistusta. Rankisen mukaan epäorgaanisen typen kuormitusta voisi vähentää vajaalla viidenneksellä maa- ja metsätalouden sekä haja-asutusalueiden tehokkailla vesiensuojelutoimenpiteillä.
Rankisen väitöskirja "Analysis of inorganic nitrogen leaching in a boreal river basin in nothern Finland" tarkastettiin perjantaina. Tutkimus on osa INCA EU-projektia, jossa kehiteltiin useimpiin Euroopan maihin soveltuvaa typpihuuhtoumamallia.