Turpeennosto on Pohjois-Suomessa tällä hetkellä hyvässä vauhdissa, vaikka keskiviikkona Jokilaaksojen ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitosten alueilla sovittiinkin tuotannon keskeyttämisestä liian suuren palovaaran vuoksi.
Turveruukki Oy:n toimitusjohtaja Aulis Martinmäki kertoo, että tähän mennessä lähes 40 prosenttia kesän 2,5 miljoonan kuution nostotavoitteesta on jo nostettu. Tähän saakka säät ovat suosineet nostoa.
"Nostoon päästiin tänä kesänä aikaisin. Meillä on täydet mahdollisuudet jopa ylittää tuotantotavoitteet. On mahdollista, että saamme luotua ylivuotistakin varastoa."
Turveruukin tuotantopinta-ala on tällä hetkellä noin 6 500 hehtaaria. Yrittäjiä yrityksen palkkalistoilla on yli 150 ja työntekijöitä tuotantoalueilla yhteensä noin 300.
Jyrsinturvetta on mahdollisuus kerätä yhden vuoden yli varastoon, palaturvetta on mahdollisuus varastoida kahdesta kolmeen vuotta. Turveruukin tuotannossa 90 prosenttia on jyrsinturvetta, jota käyttävät erityisesti isot laitokset.
Turveruukin tuotannosta käyttää Oulun Energia 65 prosenttia, loput menevät parille kymmenelle muulle laitokselle Sodankylän ja Kuopion välillä.
Turpeella huono
viime vuosi
Turpeen käytön osalta viime vuosi oli Martinmäen arvion mukaan koko maassa aika vaatimatonta. Käyttö määräytyy nykyään kahden tekijän perusteella; sähkön pörssihinnan ja päästöoikeuksien hinnan mukaan. Ne määrittelevät, onko kannattavaa tuottaa sähköä turpeella, ostaa sähköä tai hankkia muuten.
"Norjan melko alhaisen vesimäärän vuoksi alkuvuosi meni kuitenkin aika hyvin, mutta pilvet taivaalla ovat edelleen tummat."
Turveala odottaa tällä hetkellä kesän hyvien poutasäiden lisäksi myös valtiovallan päätöksiä turpeen asemasta suomalaisessa energiatuotannossa.
Martinmäki toteaa päätöksen vaikuttavan erityisesti vuoden 2007 ja sen jälkeiseen tuotannon kannattavuuteen.
"Myönteinen henki on kyllä olemassa, mutta lopullista ratkaisua on vaikea ryhtyä nyt ennakoimaan", muistuttaa Martinmäki.
Yrittäjät uskovat
vielä alaansa
Turveruukille urakoiva ja omilta tuotantoalueilta turvetta nostava yrittäjä, maanviljelijä Kalevi Vilppola Paavolan Turve Ky:stä myös arvelee turvetuotannolla olevan valtakunnan päättäjien tasolla jonkinlaista nostetta.
Hänen mielestään tuntuisi hullulta ajaa nyt kohtuullisen hyvin omillaan toimentuleva toimiala alas sen vuoksi, että saataisiin polttaa voimaloissa saksalaista kivihiiltä tai tuoda epävarmoista olosuhteista Venäjältä ja Liettuasta ydinenergiaa.
"Turvealan yrittäjät tuntevat olevansa omalla ja suomalaisten asialla, jotta energiatuotannosta olisi edes nykyinen tai jopa suurempi määrä kotimaassa tuotettua."
Odottava tilanne on turvealan yrittäjien kohdalla merkinnyt investointien siirtämistä. Investointeja on kuitenkin pakko tehdä, sillä suurin osa Pohjois-Pohjanmaalla 1970- ja 1980-luvuilla käyttöönotettuja turvesoita jää turpeen loppumisen vuoksi pois käytöstä. "Uusia turvesoitakin tarvitaan, vaikka käyttö putoaisi edellisvuodesta kolmanneksella", laskeskelee Vilppola.
