EU-komissio valmistelee kieltoa, joka lopettaisi turvamaiden raivaamisen pelloiksi. Turvemaille perustettuja tiloja on eniten Pohjois-Suomessa.
Vaikka asiaa vasta valmistellaan, kiellon vaikutus ulottuisi takautuvasti jo kuluvaan vuoteen.
Eduskunnan suuri valiokunta päätyi äänestyksen jälkeen lausumaan, jonka mukaan kiellon kohteena olevat turvemaat pitäisi määritellä kansallisesti.
Vaalan Suutarinkylässä Tero Seppänen katselee jyrsintää odottavaa 11 hehtaarin raiviotaan sekavin miettein. ”Tämäkin on ainakin osaksi turvemaata. Sekin ihmetyttää, miten turvemaa lopulta määritellään.”
Kaavaillun kiellon syynä on yritys vähentää maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä. Seppänen ei ymmärrä, miksi maan hallitus ajaa innokkaasti asiaa, joka Euroopassa koskee eniten juuri Pohjois-Suomea.
”Euroopan mittakaavassa tällä olisi häviävän pieni vaikutus päästöihin, mutta yksittäiselle tilalle kielto voi olla kohtalokas.”
Pahimmillaan karjatilallinen voi joutua tilanteeseen, jossa miljoonanavetta jää puolityhjäksi ja siten tuottamattomaksi investoinniksi.
Jos uutta peltoa ei voi raivata, lannanlevitysalaa ei ole tarpeeksi aiotulle karjamäärälle ja ympäristöluvan ehdot jäävät toteutumatta.
