Oulu
Toppilan voimalaitoksille turvetta ajavat rekat ovat pakkasessa lujilla. Kylmyys kohmettaa niiden hydrauliikkaletkujen öljyt, mikä aiheuttaa runsaasti letkujen rikkoontumisia. Letkuja voi mennä useampia viikossa, jolloin rekka on kerrallaan aina muutaman tunnin pois ajosta.
Pahimmillaan tilanne on voimalalla ollut sellainen, että turpeen varmuusvarasto on ehtynyt miltei olemattomiin, käyttöinsinööri Antero Kyllönen Oulun Energiasta kertoo.
"Varaston pinta on välillä ollut alhaalla, mutta rimaa hipoen on toistaiseksi selvitty."
Toppilan varmuusvarastossa on normaalisti turvetta noin 5 000 kuutiota, mistä riittää poltettavaa kahdeksaksi tunniksi. Pahimmilla hetkillä varastosta on koluttu pohjia.
"Varasto on ollut välillä kumipyörillä", Kyllönen luonnehtii.
Toppilassa palaa vuorokaudessa 130-140 rekkakuormallista turvetta ja haketta. un rekkoja on välillä remontissa, korvaavaa kalustoa on saatu hälytettyä hätiin kohtalaisesti.
"Onneksi olemme saaneet autoja riittävästi", Kyllönen huokaa.
Luotettava laitos
Toppilan voimalat käyvät täydellä teholla muulloinkin kuin kovilla pakkasilla. Kesällä, kun lämpöä ei tarvitse tuottaa kaukolämpöverkkoon suuria määriä, voimala jauhaa sähköä. Lämmön osalta voimalan kapasiteetti riittää 15-16 asteen pakkasille. Kun mittari laskee sen alle, pitää käyttöön ottaa myös öljykattilat, Kyllönen kertoo.
Toppila on Euroopan suurin biopolttoainetta käyttävä voimala. Sen polttoaineteho on 600 megawattia.
Lämpökuormaa laitos tuottaa 340 megawattia, kun tarve kovilla pakkasilla on noussut lähes 500:aan megawattiin. Erotus tuotetaan öljyllä.
Kyllönen kiittelee voimalaa luotettavaksi.
"Rajoituksia tuotantoon on sen 25-vuotisen käytön aikana on tullut vain muutaman kerran."
Pahin ongelma oli Kyllösen mukaan 1980-luvulla sattunut tulipalo, jonka seurauksena laitos oli käytöstä poissa viikon ajan. Jos voimala joutuisi kokonaan pois käytöstä, lämpöä pitäisi tuottaa öljyllä. Sillä päästään kuitenkin vain 60 prosentin tehoon Toppilan maksimitehoon verrattuna. Lämpöä on mahdollista ostaa myös muun muassa Stora Ensolta.
Lisää lämpöä luvassa
Huolen siitä, että Toppilan voimala pysyy tuotannossa, pitää muun muassa herkkä automaattinen palohälytysjärjestelmä. Se saa palolaitoksen kiiruhtamaan voimalalle vuosittain noin 150 kertaa.
Valtaosa käynneistä on vääriä automaattihälytyksiä, mutta Kyllösen mukaan yksikään niistä ei ole turha.
Tositilanteen sattuessa palon sammutus alkuunsa maksaa kaikki turhat hälytyskerrat moninkertaisesti takaisin.
Lisää lämmöntuotannon peruskapasiteettia on Ouluun luvassa, kun todennäköisesti Ruskoon sijoittuva jätteenpolttolaitos saadaan valmiiksi. Investointi ajoittuu näillä näkymin vuodelle 2006.