Oulu Turpeeseen pohjautuva energiantuotanto pitäisi irrottaa kansallisella päätöksellä päästökaupasta, jotta sen kilpailukyky turvataan. Tätä ehdottavat Oulun Energian toimitusjohtaja Tapani Kurkela ja Jyväskylän Energia Oy:n toimitusjohtaja Juha Lappalainen.
Lappalainen on työskennellyt 90-luvun loppupuolelle Oulun Energiassa ja oli silloin pystyttämässä Toppila 2:n voimalaitosta. Nyt hän on toiminut muutaman kuukauden Jyväskylän yhtiöitetyn energiakonsernin toimitusjohtajana, välillä hän toimi viitisen vuotta Vapossa. Hän on toiminut muun muassa EU-parlamentaarikkojen neuvonantajana päästöasioissa.
Meillä on mahdollisuus kansallisesti todeta, että turve otetaan pois päästökaupasta. Turve on täysin seudullinen energiaraaka-aine, joka palvelee tiettyjä kaupunkeja. Direktiivi antaa siihen mahdollisuuden, että tietty toimiala jätetään ulkopuolelle. On myös mahdollista lisätä myöhemmin muita toimialoja, Lappalainen sanoo.
Hänen mukaansa kansallisesti voitaisiin tehdä sopimus, jossa turvetoimijat ympäristö- ja kauppa ja teollisuusministeriön kanssa sopivat, että päästöjä alennetaan. Ikään kuin olisimme mukana Kioton prosessissa, mutta se tapahtuisi meidän omilla ehdoilla.
Tapani Kurkelan mukaan on huolestuttavaa, jos turvetta koskeva päätöksenteko siirtyy Brysseliin. Viranomaiset ohjaavat verojen ja maksujen avulla mahdollisuuksia toimia. Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on ollut ennen asia hallinnassa. Nyt kun mennään päästökauppaan, direktiivit tulevat Brysselistä.
Tiettyä itsekkyttä tarvitaan
Turpeen asema on niin marginaalinen, että sitä ei ehkä riittävästi käsitellä. Turvetta tulisi käsitellä alueellisena polttoaineena siten, että päätösvalta siihen liittyvistä päästöistä ja verotuksesta säilyisi Suomessa. Alueellisia polttoaineita tulee olemaan Euroopassa paljon. Tiettyä itsekkyyttä pitäisi olla suomalaisilla päättäjillä, Kurkela sanoo.
Sähköntuotannossa tietyt tuottajat saattavat joutua maksumiehiksi. Tuotantorakenne vääristyy ja lopulta sähkönkuluttaja maksaa laskun, Kurkela sanoo.
Juha Lappalainen muistuttaa, että Suomi oli muun muassa ensimmäisenä vapauttamassa sähkömarkkinoita. Seurauksena oli, että ranskalaiset yhtiöt olivat ostamassa Suomen sähkölaitoksia, mutta Ranska piti itse markkinat suljettuina. Kannattaako aina olla partiopoikana?
Esimerkiksi Oulussa Toppilassa käytetään puuta niin paljon kuin sitä saadaan. Oulussa ja koko Pohjois-Suomessa puuta ei saa ylen määrin, eikä täällä ole käytettävissä maakaasua. Pelimerkit ovat alueellisia. Sähkön hinta määräytyy pohjoismaisessa pörssissä. Jos lisäksi päästökaupasta määrätään eurooppalaisessa pörssissä, silloin meidän toimintaamme ohjaa vahvasti kaksi ulkoista tekijää, Kurkela sanoo.
Raakaa pörssikauppaa
Päästökaupassa kysymys on raaasta pörssistä. Alkujaossa kansallisesti saadaan tietty päästöpotti, ja se jaetaan eri toimijoille.Jos kiintiötä jää ylimääräistä, se voidaan myydä muille. Jos kiintiö loppuu kesken, sitä voi ostaa muilta. Kiintiöylityksestä lankeaa sakot.
Lappalainen uumoilee, että päästökiintiöiden kansallisessa alkujakotilanteessa esimerkiksi metsäteollisuus ja metalliteollisuus yrittävät saada pelimerkkejä maksimimäärän.
Ei ole voitu osoittaa, miten tämä systeemi todellisuudessa toimii ja miten se vaikuttaa päästömääriin, Lappalainen sanoo.
Turpeen poltossa syntyy paljon hiilidioksidia. Turpeen ominaispäästökertoimet maakaasuun nähden ovat lähes kaksinkertaisia. Jos turvetta käsitellään edes osittain uusiutuvana energianlähteenä, tilanne helpottuu tuntuvasti, Kurkela sanoo.