Vaikka turvetuotannolla on nyt takana kaksi perättäistä huonoa tuotantokesää, tulevaisuus näyttää Turveruukki Oy:n toimitusjohtajan Aulis Martinmäen mielestä vähintäänkin kohtuulliselta.
Hän arvioi turpeen tarpeen säilyvän vähintään nykyisellään, ellei jopa tulevaisuudessa kasvavan.
"Maailman energia- ja polttoainetilanne näyttää siltä, että paikalliset ja alueelliset polttoainevarat tulevat kohottamaan asemaansa. Turve siinä mukana", Martinmäki perustelee.
Turvevaroja hyödynnetään Suomessa sen verran vähän vuodessa, että tilalle ehtii kasvaa turvetta. Turvevaroja Martinmäki laskeskelee riittävän nykykäytöllä vielä sadoiksi vuosiksi.
"Uusien teknologioiden kehittäminen mahdollistaa matalampien ja pienialaisimpien soiden turvetuotantoon ottamisen. Se vain lisää resursseja."
Turveruukki operoi Suomen turvevaroiltansa parhaimmilla alueilla Rantsilassa, Pudasjärvellä ja Ylä-Savossa. Rantsila on Pudasjärven ohella pystynyt hyödyntämään suonsa kaikkein tehokkaimmin
"Uusiakin tuotantoalueita on, kun osa entisistä soista on käytetty loppuun."
Turve säilyttää asemansa Siikalatvalla
Turveruukin toimitusjohtajanakin työskennellyt, Rantsilan kunnan kunnanjohtaja Aimo Lehmikangas arvioi Rantsilassa tuotetun turvetta yli 30 vuoden aikana noin 25 miljoonaa kuutiometriä. Oulun Toppilan laitosta pyörittää sillä määrällä kymmenisen vuotta.
"Rahaksi muutettuna se on tuonut satoja miljoonia markkoja. Aikoinaan Turveruukki oli merkittävä työnantaja, nykyisin toimintatapojen muututtua se on työllistänyt urakoitsijoita ja turpeen kuljettajia", Lehmikangas selventää.
Jos Rantsilan kunta on 70 prosentilla Suomen soisin kunta, niin uudesta Siikalatvan kunnasta kasvaa turvetuotannossa Suomen suurin.
Turve säilyttää elintärkeän asemansa turvetuotannossa, turvesoiden jälkikäytössä sekä turpeen ja soiden muissa käyttömahdollisuuksissa.
"Uudessa Siikalatvan kunnassa on noin 12 000 hehtaarin suuruinen luonnontilainen suoalue, jota on tarkoitus hyödyntää matkailullisesti."
Soiden hyödyntäminen ei tulevaisuudessa keskity energian tuottamiseen, vaikka sen merkittävä asema Lehmikankaan mukaan tulee säilymään.
Näkyvin on turvetuotannosta vapautuneen Kurunnevan alueen kehittäminen lintujärveksi, kuntalaisten ja matkailijoiden retkeily- ja virkistyskohteeksi, lintubongarien käyntipaikaksi ja kalastajien apajaksi.
Maatalous ja virkistys sulassa sovussa
Lintujärven rannoille on rakennettu taukopaikkoja, ja järvelle johtaa retkeilyreittejä. Talvella lintujärvellä harrastetaan moottorikelkkasprinttiä radalla. Alueella viljellään ruokohelpiä, viljaa ja nurmirehua.
"Olemme tutkineet mahdollisuuksia tuottaa piharakentamiseen turvetta ja hoitoturvetta. Alueella toimivat sulassa sovussa virkistyskäyttö ja maanviljelys."
Suunnitelmat kosteikkoalueen laajentamiseksi 50-60 hehtaarista ovat jo toteuttamista vailla.
Koko alueen pinta-ala tulee olemaan noin 150 hehtaaria.
Kurunnevalle on vuosien varrella kehitetty erilaisia tapahtumia, joista esimerkiksi suolentopalloturnauksesta Siikalatvan kunnassa on tavoitteena kehittää vieläkin laajempi ja näkyvämpi tapahtuma.