Elokuun tähän asti hätkähdyttävin uutinen on peräisin New Scientist -tiedelehdestä. Se kertoo, että Siperian ikirouta on toden teolla alkanut sulaa ja kaikki sen alle varastoituneet kasvihuonekaasut tekevät nyt matkaa kohti ilmakehää. Mikäli näin on, se tarkoittaa yhtä asiaa: turvavyöt kiinni, sillä se alkaa olla jo menoa! Ilmaston muuttumisen tahti kiihtyy tämän myötä yli ennusteiden.
Kaikissa tähänastisissa arvioissa on käytetty lähtökohtana sitä, mitä ihminen itse saa toimillaan suoraan aikaan. Muutahan ei ole voitu laskea. Siperiassa ollaan nyt kynnyksellä, jonka jälkeen kasvihuoneilmiö alkaa lämmittää itse itseään ja tähän asti tehdyt arviot muutoksen nopeudesta romuttuvat.
Kaiken kaikkiaan lämpenemisellä on taipumus vahvistaa itse itseään. Vähenevä lumi- ja jääpeite paljastaa mustaa maata, ja heijastaa lisää lämpöä ilmaan, esimerkiksi. Nyt on kuitenkin kyse muusta.
Puheena on läntisen Siperian alue, joka vastaa kooltaan Ranskaa ja Saksaa yhteen lukien ja joka on ollut jääkaudesta asti umpijäässä, siis ikiroudassa. Se on turvesuota, jonka alla on kymmeniä miljardeja tonneja metaania, joka on hiilidioksidia parikymmentä kertaa voimakkaampaa kasvihuonekaasua. Kun Siperian maisema muuttuu mudaksi, niin kuin tietojen mukaan parhaillaan on tapahtumassa, metaani lähtee taivaalle. Ei yhdessä hujauksessa, mutta riittävän nopeasti joka tapauksessa kiihdyttämään jo tapahtuvaa lämpiämistä.
Tällainen noidankehä on aiemmin esiintynyt akateemisena pohdintana tai tieteiskirjallisuuden ainesosana. Nyt näyttäisi siltä, että todellisuus käyttäytyy teorioiden mukaan. Kun arktisen alueen lämpötila nousee usealla asteella, kuten on jo tapahtunut, ikirouta sulaa ja kaasuvarastot vapautuvat. Kukaan ei vain ole aiemmin tiennyt, milloin se tapahtuisi.
Nyt me sen tiedämme, olettaen että New Scientistin havainnot pitävät paikkansa. Kyseessä on yksi maailman arvostetuimmista tiedelehdistä.
Metaanin vapautuminen Siperiasta on vasta alussa tai on jatkunut korkeintaan muutaman vuoden. Suunta on, kuinkas muutenkaan, kiihtyvä: on löydetty jo "metaanilähteitä", joiden kuplinta jatkuu läpi Siperian talven, edes pakkasen enää sitä lopettamatta. Sinänsä tuota tavaraa on paljon enemmän pohjoisten merten pohjassa, ja niiden metaanivarantojen käyttäytymisen ennusteet ovat hyvin huteria.
Samoihin aikoihin noiden uutisten kanssa on kerrottu Greenpeacen havainnoista, joiden mukaan Grönlannin jäätiköt sulavat selvästi ennakoitua nopeammin. Samasta asiasta kertovia, toisistaan riippumattomia tietoja on tämän vuoden aikana tullut useita.
Grönlanti on Siperian soiden ohella tärkeä paikka: kun valtavat jäätiköt alkavat sulaa nopeammin kuin piti, se tietää samalla meren pinnan alkavan nousun olevan isompaa ja nopeampaa kuin on uskottu. Muutokset saattavat vaikuttaa myös Golf-virran vahvuuteen tai sen olemassaoloon, mutta kuinka, sitä ei kukaan vielä tiedä. Sekin voi selvitä lähiaikoina kun nähdään, mitä Grönlannista tuleva makean veden ryöppy oikein saa aikaan.
Elokuun ensimmäisen puoliskon, siis kahden viimeksi kuluneen viikon aikana on toki tullut muitakin uutisia tältä saralta kuin vain Siperiasta ja Grönlannista.
Ympäristöjärjestö WWF on esimerkiksi äskettäin listannut, mitä läntisessä Euroopassa on tapahtunut viimeisten 30 vuoden aikana. Keskilämpötila on noussut joka paikassa, mutta erityisesti kärvistymässä on Espanja. Maan hallituksen omien arvioiden mukaan kolmannes Espanjasta voi olla muuttumassa autiomaan kaltaiseksi alueeksi. Tämän vuoden sademäärä siellä on ollut yli 50 prosenttia keskiarvoja pienempi, viljasatoja on pilalla ja vettä säännöstellään.
Portugalissa puolestaan lämpötila on juuri nyt 40 astetta, maa on rutikuivaa ja tiistaina oli käynnissä 18 erillistä metsäpaloa. Tänä vuonna on tuhoutunut noin 120 000 hehtaaria maata.
Elokuussa on havaittu vielä sekin, että ilmakehän lämpötiloja 1970-luvulla mitanneet laitteet eivät ilmeisesti toimineet kunnolla. Ne antoivat silloin liian lämpimiä lukemia, mikä on sotkenut arvioita lämpötilojen noususta viime vuosikymmeninä. Se onkin ollut luultua nopeampaa.
Suomeenhan nämä mallit ovat ennustaneet sateisuuden selvää kasvua. Sattumaako se sitten tai ei, äskeinen elokuinen MM-kisaviikko oli Helsingissä märin sitten vuoden 1961. Pääkaupungin lamauttanut raju ukkosmyrsky ei sekään aivan tavanomaiselta ilmiöltä vaikuttanut.
Millaista poliittista tai taloudellista keskustelua nämä elokuun tiedot ovat sitten herättäneet? Eivät mitään, ellei sellaiseksi lasketa pohdintaa siitä, pitäisikö olympiastadion vihdoin kattaa sateiden varalta.
Teorioiden mukaan jossain tulee vastaan kynnys, jonka jälkeen lämpeneminen alkaa vahvistaa itse itseään. Oleellinen kysymys on, ollaanko jo nyt sillä kynnyksellä. Jos näin on, keinot ilmiön pysäyttämiseen alkavat olla todella vähissä. Ne ovat sitä rankempia, mitä myöhemmäksi ne jätetään.
On elokuussa muutakin toki tapahtunut: raakaöljyn hinta on dollareissa käynyt korkeammalla kuin koskaan, eikä kukaan enää odota hintojen selvää laskua.
On siis yhä rajumpia todisteita siitä, mitä fossiilisten polttoaineiden rajaton käyttö on saanut aikaan. Samaan aikaan niiden käyttäminen on yhä kalliimpaa. Silti näidenkin kahden kehityskulun yhdistäminen johtopäätöksiksi näyttää hyvin työläältä. Ei esimerkiksi Suomessa ole ollenkaan näkyvillä, että biopolttoaineita tulisi myyntiin, vaikka se olisi sekä täysin mahdollista että täysin järkevää, ja molempia jo tällä hetkellä.
Tietoa on aivan riittämiin, mutta toimiminen tuon tiedon mukaan on uskomattoman työlästä. Kun metaani lasketaan mukaan, kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä on yhä nopeammassa nousussa. Se tietää jännittäviä aikoja. Pidelkää kiinni.