Eduskunta haluaa hallitukselta ensi vaalikauden alussa tarkemman selvityksen siitä, mitä EU:n turvatakuut käytännössä merkitsevät ja miten yhteisen avunannon velvoitteet on tarkoitus järjestää Suomessa.
Vaatimus turvatakuiden käytännön merkityksestä sisältyy ulkoasiainvaliokunnan keskiviikkona valmistuneeseen mietintöön, jossa valiokunta suosittaa eduskunnalle EU:n perustuslakisopimuksen hyväksymistä.
Ulkoasianvaliokunta muistuttaa, että turvatakuut ovat hallituksenkin mukaan jo nyt poliittisesti sitova riippumatta EU:n perutuslain voimaantulosta.
Valiokunnan puheenjohtajan Liisa Jaakonsaaren (sd.) mukaan ilmaan jää kysymys siitä, mitä turvatakuut käytännössä tarkoittavat. Hallitukselta halutaankin ensi keväänä selvitys siitä, mitä sitoutuminen turvatakuisiin merkitsee operatiivisella tasolla. Jaakonsaaren mukaan nyt tiedetään turvatakuiden merkitys vain isona linjana.
Muodollisesti
yksimielinen
Ulkoasiainvaliokunnan mietinnöstä tuli muodollisesti yksimielinen siitä, että Suomen kannattaa nyt hyväksyä EU:n perustuslaki, vaikkei se nykymuodossaan tulekaan voimaan.
Petri Neittaanmäen (kesk.) esitys siitä, että eduskunta ei ratifioisi perustuslakisopimusta, ei saanut kannatusta. Alustavassa äänestyksessä Neittaanmäkeä tukenut Esko-Juhani Tennilä (vas.) ei päässyt valiokunnan varajäsenenä nyt äänestämään.
Vasemmistoliiton edustajana valiokunnassa istuva Suvi-Anne Siimes kannatti ratifiointia. Eduskunnan istuntosalissa Vasemmistoliito tulee kuitenkin vastustamaan sitä vahvisti puolueen puheenjohtaja Martti Korhonen myöhemmin.
Jaakonsaaren mukaan valiokunta katsoo, että perustuslain hyväksymisellä on poliittista merkitystä. Se tulee olemaan myös jatkoneuvottelujen pohjana. Sopimuksen hyväksyminen olisi myös tuen ilmaisu EU:n kehittämiselle avoimempaan ja demokraattisempaan suuntaan.
Lisäksi valiokunta korostaa, että perustuslakisopimuksessa on otettu huomioon monia Suomen esille nostamia erityishuolia, muun muassa harvaan asutut alueet ja maatalous.
Kansanäänestystä
ei puolleta
Siihen valiokunta ei ota kantaa pitäisikö EU:n perustuslaista järjestää mahdollisesti myöhemmin kansanäänestys. Vihreiden Ulla Anttila esitti tätä, mutta sai tuekseen vain Suvi-Anne Siimeksen. Esitys kansanäänestyksestä kaatui näin luvuin 14-2.
Anttila yritti saada kannanottoa, jossa asia olisi jätetty jossain määrin avoimeksi ja hallitus velvoitettu toimimaan sen puolesta, että kaikissa EU-maissa järjestettäisiin samanaikaisesti kansanäänestys, jos perustuslakia olennaisesti muutetaan tulevissa neuvotteluissa.
Ulkoasiainvaliokunta korostaa perustuslakivaliokunnan tapaan pääministerin asemaa Eurooppa-politiikan johdossa. Suoranaista kantaa tasavallan presidentin rooliin EU:n huippukokouksissa ei oteta.
Valiokunta selvitti ulkopolitiikan yhteisjohtamista parlamentaarisen toimivuuden näkökulmasta. Itse mietintöön ei kirjoitettu mitään perustuslain tarkentamisesta.
Tiedostustilaisuudessa Ulla Anttila kuitenkin sanoi otaksuvansa, että perustuslain tarkennuksesta keskustellaan ensi vaalikaudella. Muut väistivät asian, koska nyt on voimassa suurten puolueiden herrasmiessopimus, ettei perustuslakiin presidentin nykyisellä toimikaudella kajota.
Hallitukselta ulkoasianvaliokunta vaatii nykyistä parempaa tiedottamista eduskunnalle EU:n virallisista ja epävirallisista huippukokouksista. Pääministeriltä halutaan jatkossa selvitykset myös kirjallisesti. Pelkät suulliset selvitykset eivät valiokunnille riitä.