Alle 18-vuotiaiksi ilmoittautuneiden ja ilman huoltajaa tulleiden turvapaikanhakijoiden iän määrittely lääketieteellisesti on paljastanut myös huomattavan määrän vilppejä.
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin (r.) mukaan on tärkeää, että selvitetään turvapaikanhakijoiden todellinen ikä jo senkin vuoksi, että aikuisia ei sijoiteta turvapaikkaa odottaessa asumaan alaikäisten kanssa. Turvapaikan hakijan oikealla iällä on merkitystä, kun haetaan perheen yhdistämistä.
Suomeen tuli viime vuonna 706 alaikäiseksi ilmoittautunutta turvapaikanhakijaa, kun edellisvuonna määrä oli alle sata.
Vaikeutena on Rovaniemellä maanantaina vierailleen Thorsin mukaan se, että meillä on vähän yksiköitä, jotka pystyvät lääketieteelliseen iänmääritykseen ranneluiden koon ja eräiden hampaiden kehityksen perusteella. Resurssipulan vuoksi hammaslääkäri Helena Rannan johtama yksikkö toimii ylikuormitettuna.
Ministeri pitää lääketieteellistä iänmääritystä tärkeänä. Hänen mielestään viranomaisten on selvitettävä keinoja, joilla määritys voidaan tehdä silloinkin, kun turvapaikanhakija kieltäytyy siitä. Tarvittaessa on tehtävä vaikka lainmuutos, jos muu ei auta.
Rovaniemen täyteen tupatussa vastaanottokeskuksessa vieraillut ministeri oli perillä eräiden kurdimiesten aiheuttamasta seksuaalisesta häirinnästä maahanmuuttajataustaisia ja joitakin suomalaisia naisia kohtaan.
Thors pitää tärkeänä valistusta ja sitä, että turvapaikanhakijan oma yhteisö valistaisi tulijoita. Thors muistuttaa, että rikoksiin syyllistymisellä voi olla merkitystä turvapaikasta päätettäessä.
Rovaniemellä ahdistelujen ja omasta mielestään jopa vainon kohteeksi joutunut suomalaistunut iranilaisnainen on tehnyt tappouhkauksesta rikosilmoituksen poliisille. Poliisi on rikoskomisario Jan Fordellin mukaan lupautunut puuttumaan heti asiaan ja osallistumaan yhdessä vastaanottokeskuksen kanssa tilaisuuteen, jossa selvitetään, mitä saa tehdä ja mitä ei.
Tyhjät tilat järkytys
Vastaanottokeskusten perustamisen yhteydessä tiloja kunnissa kartoittaessaan ministeri Thors sanoo järkyttyneensä siitä, miten paljon Suomessa on julkisia tiloja tyhjillään. Vastaanottokeskuksiksi on tarjottu kouluja ja sairaaloita niin paljon, että Suomessa on ministerin mukaan tapahtunut jossakin vaiheessa selvää ylirakentamista.
Uusia vastaanottokeskuksia perustettaessa neuvotellaan aina kunnan kanssa. Koska turvapaikanhakijoiden määrät vaihtelevat, vastaanottokeskuksia perustetaan säästeliäästi. Ne pyritään tarvittaessa laajentamaan olemassa olevien yhteyteen ja logistisesti järkevällä tavalla.
Suomeen tuli viime vuonna 4 035 turvapaikanhakijaa. Tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana turvapaikkaa haki 1 430 henkilöä.