Maailmassa on noin yhdeksän miljoonaa pakolaista, jotka ovat jättäneet kotimaansa.
Maan sisäisiä pakolaisia eli omassa kotimaassaan hallitusta pakoilevia ihmisiä on noin 20 miljoonaa.
Pelko vainotuksi tulemisesta ajaa ihmisiä liikkeelle. Maailman suurimmat pakolaisvirrat saavat edelleen alkunsa Afganistanista, Irakista ja Sudanista.
Suomeen on vuosien aikana tullut eniten turvapaikanhakijoita entisen Jugoslavian alueelta ja Somaliasta. Tällä hetkellä suurimmat ryhmät tulevat Tshetshenian alueelta ja Valko-Venäjältä.
Turvapaikanhakijoita on viime vuosina tullut vähemmän kuin 1990-luvulla. "Siihen on kaksi syytä", toteaa Suomen pakolaisavun viestintäpäällikkö Marja-Leena Suvanto.
"Ensinnäkin monen maailman konfliktin tilanne on rauhoittunut. Paluumuutto on käynnistymässä esimerkiksi Afganistaniin ja Sudaniin, vaikka maiden tila onkin kaoottinen."
Toinen syy on se, että Euroopan turvapaikkapolitiikka on kiristynyt. Euroopan ulkopuolisen ihmisen täytyy hakea turvapaikkaa maasta, johon hän ensimmäisenä tulee.
Harva turvapaikanhakija jalkautuu ensimmäisenä Suomeen.
Maailmanlaajuisia lukuja tarkasteltaessa pakolaisiksi lasketaan kaikki ne, jotka ovat jättäneet kotimaansa sodan tai vainon takia.
Suomessa kotimaistaan paenneet jaetaan turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin. Suomi ottaa vuosittain 750 pakolaista
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n pakolaisleireiltä, mutta itsenäisesti Suomeen tulevat ovat aina aluksi turvapaikanhakijoita.
Noin puolet turvapaikanhakijoista saa Suomessa oleskeluluvan, jolloin he voivat opiskella ja tehdä töitä.
Hieman yli kymmenelle myönnetään vuosittain pakolaisen asema.
Maahanmuuttajia ovat kaikki Suomessa asuvat ulkomaalaiset. Pakolaisen aseman saatuaan yksilöllä on samat oikeudet kuin muilla Suomessa asuvilla ulkomaalaisilla.