Helsinki Valtio ei ole huolehtinut Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden tutkimisesta, arvostelee Kidutettujen kuntoutuskeskuksen johtaja Asko Rauta. Kuntoutuskeskukseen arvioitavaksi pääsee vuosittain vain murto-osa turvapaikanhakijoista.
Suomenkin ratifioima YK:n kidutuksen vastainen sopimus velvoittaa jäsenvaltiot järjestämään hoitoa kidutuksen uhreille. Suomessa tämä velvoite on luisunut yksittäisten lääkäreiden harteille sekä Kidutettujen kuntoutuskeskukselle, kritisoi Rauta.
Kuntoutuskeskuksen johtaja, psykiatrian erikoislääkäri Asko Rauta sai Lääkäriliiton 10 000 euron Max Oker-Blom -palkinnon. Valinnallaan Lääkäriliitto haluaa nostaa esiin tärkeää ja erittäin rankkaa lääkärintyötä kidutettujen hyväksi.
Kidutettujenkin vaikea
päästä Suomeen
Raudan mukaan Suomeen on kidutetunkin pakolaisen vaikea päästä. Turvapaikanhakijoiden ja varsinkin alaikäisten ja ilman huoltajaa Suomeen tulleiden tilanne on meillä huono. Hänen mielestään meillä pitäisi paremmin tutkia, kuinka suurta osaa Suomeen tulleista maahanmuuttajista ja pakolaisista on kidutettu.
Viime vuosina maassamme on ollut 3 000-4 000 turvapaikanhakijaa ja heistä Kidutettujen kuntoutuskeskukseen arvioitavaksi pääsee vuosittain vain noin 50.
- Valtio ei ole huolehtinut yksilöllisen tutkimuksen velvoitteestaan, kritisoi Rauta. Hänen mielestään oikeuslääkäreiden pitäisi tutkia turvapaikanhakijat samalla tavalla yhdessä Kidutettujen kuntoutuskeskuksen kanssa kuten esimerkiksi Tanskassa tehdään.
Kuntoutuskeskus
myös Ouluun
Suomen noin 22 000 maahanmuuttajasta 20-40 prosenttia on kidutuksen uhreja. Kotimaassaan kidutettuja pakolaisia hoidetaan Helsingissä Diakonissalaitoksen yhteydessä toimivassa Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa. Vastaavanlainen keskus on perusteilla nyt myös Ouluun.
Kuntoutuskeskukseen on kertynyt vuodesta 1993 alkaen runsaasti tietoa siitä, miten maahanmuuttajien ja pakolaisten kanssa pärjätään. Kuntoutuminen on kiinni niin ihmisen kokemasta traumasta, herkkyydestä, perintötekijöistä kuin perusturvallisuuden tunteestakin. Siihen vaikuttaa myös se, kuinka pahasti uhria on kidutettu ja onko hän menettänyt omaisiaan.
- Jos uhria on kidutettu parillakymmenellä eri tavalla, hän traumatisoituu sataprosenttisella varmuudella. Kidutus muuttaa ihmistä pysyvästi. Hankalimpia tapauksia ovat ne, joilla on vaikeasti havaittavia, aivoperäisiä vammoja. Heillä on erittäin suuri vaara syrjäytyä yhteiskunnasta, sanoo Rauta.