Pitkä odottelu on tutkimusten ja arjen havaintojen perusteella riskitekijä tai altistava tekijä turvapaikanhakijoiden mielenterveyden ongelmien syntymiseen.
Tulosalueen johtaja Olli Snellman Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksiköstä korostaa, että on kuitenkin yleisesti on vaikeaa ellei mahdotonta nimetä yhtä asiaa, joka mielenterveyden ongelmia aiheuttaisi tai että vaikkapa pitkä odottelu ainoana tekijänä johtaisi mielenterveyden ongelmiin.
Täsmällistä mielenterveysongelmien esiintyvyyttä turvapaikanhakijoita koskien ei Snellmanin mukaan voi sanoa.
– Kai se yleinen käsitys tutkimusmaailmassa on, että erityisesti traumaperäisiä ongelmia olisi jonkin verran ja jopa merkittävästi enemmän kuin muulla väestöllä, mutta esimerkiksi masennuksen tai muiden ongelmien osalta näin ei välttämättä ole. Toki erilaisia ongelmia osalla voi olla samanaikaisesti.
Yksistään turvapaikkaprosessi, jossa turvapaikanhakija odottaa itselle tärkeää päätöstä, on aika epävarmaa turvapaikanhakijalle. Tilanne on haastava.
– Pitäisi olla toiveikas tulevaisuuden suhteen, tehdä normaaleja arjen asioita ja elää elämää jotenkin eteenpäin, mutta samalla pitäisi olla realisti tulevaisuuden suhteen. Turvapaikanhakuprosessi voi myös johtaa siihen, että et saa lupaa jäädä maahan ja myös siihen olisi jotenkin myös hyvä varautua, Snellman muistuttaa.
Vastaanottokeskus on asuinpaikkana erilainen kuin oma koti. Se voi lisätä haasteita.
– Toki meillä on myös hajasijoitusmallin keskuksia ja voit myös järjestää majoituksen itse. Mutta kyllä laitoksessa asuminen pidemmän aikaa tuo haasteita. Onneksi keskusten seinät eivät ole ne rajat, joiden sisällä ihmisten pitää pysyä.