Turvapaikan hakeminen ulkomailla sijaitsevasta Suomen suurlähetystöstä on erittäin harvinaista. Yksikön päällikkö Juhani Niemelä ulkoministeriöstä ei muista viime vuosilta tapausta, jossa lähetystöön marssineet henkilöt olisivat hakeneet turvapaikkaa.
Kaksi indonesialaista miestä anoi keskiviikkona turvapaikkaa Jakartassa sijaitsevasta Suomen suurlähetystöstä.
"Ulkomaalaislain mukaan turvapaikkaa Suomeen ei voi hakea lähetystöstä." Tällaisessa tilanteessa henkilöt pyritään saamaan poistumaan vapaaehtoisesti keskustelun avulla. Jos henkilöt eivät suostuisi lähtemään, ja heidän hakemuksensa osoittautuisi perusteettomaksi, saatettaisiin maan viranomaisilta pyytää apua heidän poistamiseksi edustustosta, Niemelä kertoo.
Jakartan suurlähetystöstä poliittista turvapaikkaa hakeneet poistuivat muutaman tunnin kuluttua ja heidät vietiin YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n toimistoon. Niemelän mukaan turvapaikkaa hakeva voi saada ns. kiintiöpakolaisen paikan, jos UNHCR toteaa henkilön pakolaiseksi.
"Vaikka nämä indonesialaiset henkilöt todettaisiin pakolaisiksi, mikään ei takaa sitä, että asian jatkokäsittely siirtyy Suomelle. Myös joku toinen valtio saattaa ottaa heidät kiintiöpakolaisiksi. Kiintiöpakolaisiksi nimettävät asuvat kyllä yleensä kotimaansa ulkopuolella esimerkiksi pakolaisten vastaanottoleirillä", Niemelä kertoo.
Turvapaikkaa Suomesta hakevien määrä harppaa heti nousuun, kun maailmalla puhkeaa sota tai muita kriisejä. Esimerkiksi somalialaisten ja entisen Jugoslavian alueelta tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi roimasti 1990-luvun alkuvuosina.
Luku kuitenkin vaihtelee vuosittain. Viime vuonna turvapaikkaa Suomesta haki 1 650 ja toissavuonna 3 170 henkilöä.
"Turvapaikka Suomesta myönnetään vuosittain alle kymmenelle henkilölle. Tästä huolimatta lähes puolet hakijoista saa oleskeluluvan suojeluntarpeen perusteella", kertoo viestintäpäällikkö Tarja-Riitta Nissinen ulkomaalaisvirastosta.
Turvapaikan tai oleskeluluvan saaneella on aluksi vuoden kestävä lupa oleskella Suomessa. Myös jatkolupa on vuoden mittainen, ja kahden vuoden maassa olen jälkeen on mahdollista saada pysyvä oleskelulupa.
"Turvapaikan saamisen ehtona on perusteltu pelko joutua vainon kohteeksi kotimaassaan. Päätökseen vaikuttavat hakijan henkilökohtaiset olosuhteet ja taustat", Nissinen selventää.
Suomesta haetaan vuosittain huomattavasti vähemmän turvapaikkoja kuin muista Pohjoismaista. Suurin osa turvapaikanhakijoista saapuu rajantarkastuspaikkoihin.
