YK:n turvallisuusneuvosto on tuominnut Pohjois-Korean ohjuskokeen. Turvaneuvosto ilmoitti antavansa pian päätöslauselman, jossa kerrotaan uusita pakotteista maata kohtaan.
Turvaneuvosto alkoi jo edellisen, tammikuun alussa tehdyn ydinkokeen jälkeen työstää päätöslauselmaa Pohjois-Korean pakotteiden lisäämisestä. Sitä ei kuitenkaan ole vieläkään saatu hyväksyttyä Kiinan vastustuksen vuoksi.
Turvallisuusneuvosto on tätä ennen jo neljään eri otteeseen langettanut Pohjois-Korealle pakotteita sen jälkeen kun maa teki ensimmäisen ydinkokeensa vuonna 2006. Pakotelistalla on yhteensä 20 yhteisöä ja 12 henkilöä.
Pohjois-Korea laukaisi sunnuntaiyönä Suomen aikaa raketin, joka maan mukaan kuljetti kiertoradalle satelliitin. Pohjois-Korea on vakuuttanut, että laukaisu on osa tieteellistä avaruusohjelmaa, mutta ulkomaailma epäilee, että maa teki laukaisun varjolla ballistisen ohjuskokeen. YK on kieltänyt ne Pohjois-Korealta.
Rakettikokeen seurauksena oli koko kansainvälisen yhteisön kuurouttava huutokuoro, jossa koe tuomittiin kovin sanoin. Ainoastaan Kiina jaksoi puhua vielä vuoropuhelun puolesta.
- Kiina haluaa lisää vuoropuhelua. Emme tarvitse sitä, vaan painostusta, kuittasi Japanin YK-lähettiläs Motohide Yoshikawa.
Myös Ranska halusi kovia toimia Pohjois-Koreaa vastaan.
- Heikkous ei ole mikään vaihtoehto, sanoi Ranskan YK-lähettiläs Francois Delattre.
Suomi tuomitsee jyrkästi Pohjois-Korean ohjuslaukaisun, tiedottaa ulkoministeriö. Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) mukaan satelliittilaukaisuna esitetty teko jatkaa Pohjois-Korean vakavaa kansainvälisten sopimusten rikkomusten sarjaa, joista viimeisin oli tammikuun alussa tehty ydinkoe.
Suomen ulkoministeriön mukaan ballistista ohjusteknologiaa hyödyntävä laukaisu rikkoo YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia ja viestii Pohjois-Korean piittaamattomuudesta kansainvälisen yhteisön reaktioista.
USA ja Etelä-Korea neuvottelevat ohjusjärjestelmästä
Yhdysvallat ja Etelä-Korea ilmoittivat ohjuskokeen jälkeen aloittavansa neuvottelut ohjusten torjuntaan tarkoitetun THAAD-järjestelmän mahdollisesta sijoittamisesta Etelä-Koreaan. Kiina vastustaa järjestelmää, vaikka se ei suoranaisesti sitä uhkaakaan.
Kiina ei kuitenkaan halua Pohjois-Korean romahtavan, koska siitä seuraisi todennäköisesti suuri määrä pakolaisia maahan. Samoin Koreoiden yhdistyminen ei palvele Kiinan pitkän aikavälin etuja.
Asiantuntijoiden mukaan Pohjois-Korean kyky rakentaa mannertenvälisiä ohjuksia on huomattavasti heikompi kuin mitä maa itse on antanut ymmärtää.
- Mannertenvälisten ohjusten, toisin kuin satelliitin, pitää tulla alaskin eikä vain mennä ylös, kiteytti Pohjois-Korean aseohjelmaa pitkään seurannut ohjusasiantuntija John Schilling.
- Pohjois-Korea ei ole koskaan osoittanut, että se pystyy rakentamaan ohjuksen, joka ei tuhoutuisi alas tullessaan edes puolet pienemmillä nopeuksilla, kuin mitä mannertenvälinen ohjus vaatii. Jos ja kun he niin tekevät, muuttuu nykyinen teoreettinen uhka erittäin hälyttäväksi ja todelliseksi, Schilling jatkoi.
Pohjois-Koreaa Schillingin arviot eivät hetkauttaneet. Maan televisio kuvaili sunnuntain koetta "eeppikseksi" ja "täydellisesti onnistuneeksi".
