Loppiaisen jälkeinen päivä on Lapissa lyhyt. Aurinko ei näyttäydy ollenkaan ja laskettelukeskuksen rinteiden ylimmät laet jäävät pilviharson sisään. Metsän keskellä kulkevalla hiihtoladulla on hämärää, vaikka on vasta varhainen iltapäivä. Rinteissä riittää menijöitä, mutta murtomaahiihtoladuilla saa suksia rauhassa. On niin hiljaista, että sauvojen narahdus ja suksien sihahdus ladun pinnalla kuulostavat luonnonrauhaa törkeästi rikkovalta meteliltä.
Edellisenä päivänä oli istuttu kämpällä keskipäivän aikaan kuuntelemassa arkkipiispan puhetta Turun tuomiokirkossa. Viime päivinä Aasian katastrofia koskevat uutiset ovat vanginneet meidät kaikki suomalaiset televisioiden ääreen.
Asia ei jää mielestä pohjoisen hiihtokeskuksessakaan. Kyläkauppiaan lehtihyllyssä ovat esillä etelän iltapäivälehdet koskettavine otsikoineen siitä, mitä tapahtui tapaninpäivänä toisella puolella maapalloa.
Aasian maanjäristys ja sen aiheuttama hyökyaalto tekivät ennen kokemattomalla tavalla myös meille suomalaisille selväksi, että kansainvälisessä matkailussa myös suuronnettomuudet voivat olla globaaleja kohdistuen usean maan kansalaisiin.
Onnettomuuden uhreja voimme parhaiten auttaa lahjoittamalla rahaa Suomen Punaisen Ristin tai kirkon kautta. Näin moni suomalainen on jo tehnyt. Onko maapallon toisella laidalla tapahtuneesta tuhosta ja sen seurauksista jotain opittavaa Pohjois-Suomelle ja erityisesti Lapille, jonka kiinnostavuus matkailukohteena on ollut viime vuodet jatkuvassa nousussa? Tsunameilta saamme elää rauhassa, sillä pohjoinen maaperämme on maailman vanhimpia. Missään lintukodossa ei pohjoisessakaan silti enää eletä.
Lapissa vierailee vuosittain suuri määrä sekä ulkomaisia että kotimaisia matkailijoita. Matkailijoiden ja erilaisten aktiviteettien määrä on niin suuri, että onnettomuuksilta ei voida täysin välttyä, vaikka onnettomuuksien ennaltaehkäisytyöhön keskitytään vakavasti. Suurimmat onnettomuusriskit aiheutuvat tulipalon tai liikenneonnettomuuden mahdollisuudesta. Riski voi toteutua esimerkiksi sesonkiaikana matkailukeskuksen hotellin tai suositun autiotuvan tulipalossa, matkustajalentokone- tai linja-auto-onnettomuudessa.
Lapin joulumatkailussa tehtiin taas tämän joulun aikaan uusi ennätys. Vaikka lopulliset luvut eivät ole vielä selvillä, jo nyt tiedetään, että Lapin joulumatkailijoiden määrä nousee satoihin tuhansiin ja lentoliikenteessä päästiin noin 600 charter-koneen määrään.
Useimpina jouluina suurimman kielteisen huomion on saanut joku huonosti tehtävänsä osannut joulupukki. Niin myös tänä jouluna. Tällaiset yksittäiset tapaukset ovat tietenkin huonoa mainosta Lapin joulumatkailulle, mutta tuskin vie pohjoisen matkojen vetovoimaisuutta. Lappiin tullaan etsimään puhdasta luontoa, luonnonrauhaa ja uusia elämyksiä.
Lappi koetaan turvallisena matkakohteena. Näin arvioi loppiaisviikolla Lappiin lomailemaan tullut venäläinen kollegani, joka sanoi venäläisten matkustusinnon hieman takavuosista hiipuneen. Terrori-iskut ovat todellisuutta moskovalaisille, sillä kaupungissa niitä on viime vuosina koettu. Matkalle lähteminen pelottaa. Terroristi kun voi olla samassa koneessa ja ottaa matkustajat panttivangeiksi.
Vuoden 2001 syyskuun New Yorkin pommi-iskujen jälkeen myös Lapin matkailussa kiinnostuttiin matkailun turvallisuudesta. Ennen muuta matkailuyrittäjät ovat entistä kiinnostuneempia turvallisuusasioista. He haluavat keskustella pelastusviranomaisten kanssa, miten erilaisiin turvallisuusriskeihin voitaisiin varautua. He kysyvät, voiko matkailuyritysten henkilökuntaa kouluttaa riskien hallintaan? Matkailuelinkeinon turvallisuuden parantamiseksi on myös viime vuosina Suomessa tehty paljon työtä.
Yksittäisenä matkailun osa-alueena tulevat mieleen hiihtokeskukset, joiden rinneturvallisuuden parantamiseen on satsattu. Parannettavaa toki vielä löytyy runsaasti.
Matkailualalla turvallisuusosaaminen vaihtelee yrityksittäin ja henkilöittäin. Joissakin matkailuyrityksissä tehdään jo kattavia turvallisuussuunnitelmia, toisista löytyy vain yksittäisiä toimintaohjeita. Henkilöt, joilla on matkailualan peruskoulutusta, ovat saaneet koulutuksen yhteydessä jonkin verran opetusta perusturvallisuudesta. Koska matkailualalla toimivat henkilöt edustavat hyvin erilaisia koulutus- ja kokemustaustoja, ei ole olemassa yhtenäistä koulutusta tai muutakaan taustaa turvallisuusasioista. Siksi matkailualan toimijoiden osaaminen vaihtelee turvallisuusasioissa.
Suomea pidetään yleisesti turvallisena maana. Maine on peräisin hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamista peruspalveluista. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu luottamus toisiin ihmisiin, yleinen vastuuntunto ja lainkuuliaisuus. Näihin arvoihin luottaa pitkälle myös matkailuelinkeino. Se on käyttänyt turvallisuutta markkinointivalttina, vaikka todellisuudessa turvallisuuteen perustuvalle mainonnalle ei välttämättä aina ole katetta.
Vastuuntuntoisesti toimivat paikalliset matkailuyrittäjät ovat viimeisten vuosien aikana arvioineet matkailun- ja matkailijoiden turvallisuuden ja onnettomuuksien ennaltaehkäisytyön varsin korkealle omassa riskienhallintatyössään. Alalla on kuitenkin toiminut myös yrittäjiä, jotka eivät ole suhtautuneet riittävällä vakavuudella riskienhallintaan, vaan ovat ottaneet tietoisesti tai tiedostamatta riskejä.
Pohjoisen matkailuelinkeinon kansainvälistymisen myötä on myös matkailun turvallisuuden taso parantunut. Matkailuelinkeinon häiriöttömän toiminnan turvaaminen on tärkeää koko Pohjois-Suomen taloudelle. Matkailun turvallisuuteen kannattaakin satsata.