Helsinki
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kalliomäen johtama Turvallisuus 2004 -seurantaryhmä aloittaa varsinaisesti työnsä ensi viikon tiistaina asiantuntijoita kuulemalla.
Parlamentaarisesti koottu työryhmä, joka pohjustaa seuraavan ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa, tapaa myös ensi viikon perjantaina presidentti Tarja Halosen.
Asiantuntijoiksi työryhmän alkuviikon kokoukseen saapuvat Ulkopoliittisen instituutin johtaja Tapani Vaahtoranta ja Ruotsista Siprin johtaja Alyson Bailes.
Hallituksen juhannuksen alla asettama työryhmä sopii ennen lomia pidetyssä avauskokouksessaan työn sisältöä ja aikataulu syksyä varten. Kalliomäen mukaan tarkoitus on kokoontua noin kerran kuukaudessa. Lisäksi tavataan ainakin pääministeri ja ulkoministeri sekä käydään Washingtonissa ja Brysselissä. Matkat yhdistetään eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan matkoihin eli esimerkiksi Washingtoniin mennään lokakuussa perinteisellä YK-kokouksen viikolla. Syyskuussa käydään myös OECD:ssä. Matkakohteiden joukossa on myös myöhemmin Moskova.
"Tarkoituksena on kuulla myös kansaa. Aiomme järjestää muutamia kansalaiskeskusteluja eri puolilla maata. Tavoite on pitää 3-4 tilaisuutta, mutta niiden ajankohdat ja paikkakunnat ovat vielä auki", Kalliomäki kertoo. Lähtökohtana on järjestää kansan kuuleminen pohjoisessa, etelässä, idässä ja lännessä. Kalliomäki ennakoi, että tilaisuudet pidetään yliopistokaupungeissa.
EU ja Nato tärkeitä
Turvallisuustyöryhmän, jossa on edustus seitsemästä merkittävämmästä puolueesta, toimeksianto on lyhyt. Virkkeen mittaiseksi puristetussa toimenkuvassa tehtäväksi määritellään Suomen turvallisuusympäristön tarkasteleminen. Kalliomäen mukaan tehtävä on näin ollen monisisältöinen ja laaja.
"Tehtävämme on luoda johtopäätöksiä hallituksen seuraavaa, vuonna 2004 annettavaa turvallisuuspoliittista selontekoa varten, ei rakentaa itse selontekoa. Kokoamme pohjia sille."
Siihen tuleeko työryhmä mahdollisesti ottamaan mitään kantaa Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen Kalliomäki sanoo: "Tästä päättäminen kuuluu hallitukselle ja eduskunnalle. Meidän ei ole viisasta lähteä ennakoimaan mitään. Tehtävämme on kerätä tietoa."
Kalliomäki lisää, että vuosi 2004 ei ole ole mikään ehdoton pakkorako ottaa kantaa siihen, liittyy Suomi Natoon vai ei. "Välttämättä Suomen turvallisuusympäristön muutos ei seurantaryhmän työn aikana ole edes selkiintynyt niin, että tarkkoja linjauksia voisi tehdä ja lyödä kiinni."
Nato on Kalliomäen mukaan kyllä yksi keskeinen työryhmän tarkkailukohde. "Sen luonne on muuttunut perinteisestä kylmän sodan aikaisesta sotilasorganisaatiosta entistä enemmän turvallisuusjärjestöksi."
Hänen mukaansa Naton ohella toinen tärkeä ja jopa Natoa merkittävämpi tarkkailukohde on EU. "Unionin kehittymisnäkymät ovat nyt erittäin ajankohtaisia. EU:n konventin työn yksi keskeinen osa on ulko- ja turvallisuuspolitiikka", Kalliomäki sanoo.