Sekä viranomaiset että matkailuala arvioivat, että erilaisiin turvallisuusriskeihin on varauduttu varsinkin suuremmissa suomalaisissa matkailuyrityksissä hyvin. Isoilta onnettomuuksilta on vältytty jo pitkään ja turvallisesta imagosta on tullut yhä tärkeämpi kilpailuvaltti.
Tarkempia tutkimuksia asiasta ei kuitenkaan ole tehty sitten vuoden 2003, jolloin sisäministeriö ja kymmenen kunnan pelastuslaitokset selvittivät suurten hotellien paloturvallisuutta. Kaikkien 26 hotellin majoitus-, ravintola- ja kokoontumistiloissa perusasiat olivat kunnossa. Kaikille annettiin kuitenkin myös korjausmääräyksiä ja -suosituksia.
Matkailu- ja ravintolapalvelut Mara ry:n mukaan tilanne on sittemmin vain parantunut. Mara eli entinen hotelli- ja ravintola-alan liitto on matkailu-, hotelli-, ravintola- ja elämyspalvelualan sekä niihin liittyvän hyvinvointipalvelualan edunvalvoja, jonka jäsenillä on noin 6 000 toimipaikkaa.
"Suomessa tilanne on varsin hyvä ja turvallisuuskulttuuri korkea. Säädöspohja ja toimintamallit ylittävät jo normit, joita monissa muissa Euroopan maissa vasta tavoitellaan. Myös tiedotusta ja koulutusta on lisätty roimasti", Maran asiantuntija Hannu Hakala vakuuttaa.
Turmat voisivat
karkottaa asiakkaat
Hakalan mukaan nykyisin kaikki alalla ymmärtävät, että kaikenlaisten riskien karsiminen on elintärkeää. Vähäisempikin turma voi pilata firman maineen ja karkottaa asiakkaat.
Varjeltavana on koko Suomen maine turvallisena matkailumaana. Matkanjärjestäjät eivät hevin kuskaa asiakkaitaan esimerkiksi Lappiin, jos ne eivät voi varmistua välittämiensä palveluiden turvallisuudesta.
"Lapista valtakunnalliseksi laajentunut Matkailun turvallisuuspalvelut -koulutus lähti liikkeelle juuri ulkomaisten matkanjärjestäjien toiveista.Viisi vuotta voimassa oleva Turvapassi on konkreettinen sertifikaatti henkilöstön turvallisuusosaamisesta", Hakala kertoo.
Sisäasiainministeriön pelastusosastollakin uskotaan, että ainakin suurissa yrityksissä vähintään perusasiat ovat kunnossa.
Yli-insinööri Jussi Rahikainen onnettomuuksien ehkäisyn yksiköstä kuitenkin arvelee, että pienemmissä, yksittäisissä kohteissa vaihtelua ja mahdollisia laiminlyöntejä voi piillä enemmän. Suomen pelastusalan keskusjärjestökään (Spek) ei ole asiaa tarkemmin tutkinut.
Alueelliset pelastuslaitokset kuitenkin tekevät palotarkastuksia ja konsultoivat riskikohteita vuosittain tunnollisesti. Yksittäisiäkin palokuolemia on tapahtunut majoitusliikkeissä asiakasmääriin nähden jopa yllättävän harvoin.
Suomen palopäällystöliiton koulutuspäällikkö Jukka Rämä muistuttaa, että majoitusliikkeiden turvallisuustekniikka on Suomessa tiukassa kontrollissa jo rakennuksia suunniteltaessa. Rakennusvalvonta ja paloviranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä pitkin matkaa.
"Erilaisia tarkastuksia, ohjausta ja valvontaa on niin paljon, että tyhjän päälle näissä asioissa ei jäädä missään vaiheessa."