Turvallisuus ja vielä enemmän turvallisuuden tunne ovat rapistuneet väestöään menettävillä alueilla. Paikallispoliisien laajat päivystysalueet ovat hankalia, mutta avun saamista voi tehostaa eri viranomaisten yhteistyöllä. Liikkuva poliisikin on kytkettävissä siihen.
Varsinkin harvaan asutuilla alueilla pitää hyödyntää kaikki käytettävissä olevat voimavarat edelleen vähenevän ja samalla ikääntyvän väestön turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen kohentamiseen. Siihen tähtäsi sisäministeri Kari Rajamäelle viime tiistaina mietintönsä luovuttanut, turvallisuuspalvelujen kehittämistä pohtinut työryhmä.
Sen ehdotuksiin sisältyy paljon toteuttamiskelpoisia ja joko ilmaiseksi tai hyvin vähäisellä lisärahalla aikaan saatavia parannuksia. Ne on syytä toteuttaa.
Harvaa asutusta on erityisen laajasti Pohjois-Suomessa. Oulun läänin 50 kunnasta 33 voidaan lukea harvaan asuttuihin alueisiin. Läänin asutus on tiivistä oikeastaan vain Oulussa ja sen lähikunnissa, joissa asuu puolet läänin väestöstä.
Lapissa harva asutus on suhteellisesti ottaen vielä yleisempää. Läänin 21 kunnasta jopa 18 määritellään harvaan asutuiksi maaseutumaisiksi kunniksi. Lapissa pelastuspalvelun laadulle ja lähtövalmiudelle asettaa erityisvaatimuksia se, että matkailu on laajamittaisempaa kuin missään muualla Suomessa.
Sisäministeri on oikeassa pitäessään mahdottomana ajatusta, että pelastushelikopterien toiminta loppuisi Pohjois- ja Itä-Suomessa. Seuraavissa hallitusneuvotteluissa on todellakin syytä tutkia perinpohjin mahdollisuudet siirtää harvaan asuttujen alueiden pelastushelikopterit kokonaan yhteiskunnan hoitoon ja vastuulle.
Pitkien etäisyyksien alueilla ihmishenkien pelastamiseen erityisen usein vaikuttanut järjestelmä ei saa olla katkolla tuon tuostakin, kuten on tapahtunut.
Muutenkin sairaankuljetusten järjestämisestä kannattaa pohtia edelleen. Kuten Oulun läänin maaherra Eino Siuruainen muistutti, palo- ja pelastustoimessa sekä synnyttäjien kuljetuksessa huolenaiheeksi nousevat myös teiden huono kunto ja talviaurauksen puutteet. Juuri pelastushelikopterit paikkaavat sellaisiakin vaikeuksia, mutta kaikkeen nekään eivät ehdi ja kykene. Esimerkiksi kehno sää on aina otettava huomioon.
Niin Oulussa kuin Kajaanissakin käytössä oleva sosiaalipäivystyksen ja poliisin yhteistyö voitaisiin Rajamäen mukaan vähin kustannuksin ulottaa koko maahan. Hän arvioi, että siihen tarvittaisiin rahaa korkeintaan pari miljoonaa euroa. Se ei todellakaan ole suuri summa turvallisuuden parantamisessa merkittävästi. Oulun läänissä on edetty kiitettävän ennakkoluulottomasti viranomaisten yhteistyössä.
Paljon on silti vielä tehtävissä. Esimerkiksi paikallispoliisin ja liikkuvan poliisin yhteistyötä on varmasti syytä tiivistää, kun tulee samanaikaisia hälytyksiä. Joissakin tapauksissa myös vaikkapa rajavartiosto voidaan ottaa nykyistä useammin mukaan hätätilanteita hoitamaan. On muistettava, että kulut maksetaan yhteisestä kassasta.
Ennalta ehkäisyyn ja turvallisuuden parantamiseen on kiinnitettävä yhteiskunnan kaikilla lohkoilla nykyistä enemmän huomiota. Jokainen sillä tavalla tarpeettomaksi tehty hälytys on parhaalla mahdollisella tavalla hoidettu tehtävä.
Pinta-alaltaan suuren maan turvallisuuteen kuuluvat myös koko valtakunnan kattavat, luotettavat tietoyhteydet. Laajakaistainen tiedonsiirto tasa-arvoistaa yhteiskuntaa ratkaisevasti, kunhan se ulottuu koko Suomen alueelle.